maanantai 20. helmikuuta 2017

Kevään koirahyppelyä

Tämä vuosi on Cloudylle sellainen agilityssä kunnostautumisen paikka ja se alkoikin lupaavasti, sillä tammikuun alussa käytiin tekemässä muutamat lyhyet, mutta hyvät ja ytimekkäät keppitreenit. Pelkästään neljällä kepillä, ensin ohjureilla, toiset treenit yhdellä ohjurilla ja kolmannet kokonaan ilman. Olisin kuvitellut niiden häivyttämisen olevan vaikeampaa, mutta Cloudy pujotteli hienosti ja tarkemmin ajalteltuna koira aikoinaan osasi ne aika hyvin, ennen kuin ohjaajalle tuli kiire kisaamaan. Sitten koiratanssikisat sotkivat pakkaa ja nämä meidän hyvin alkaneet keppitreenit pääsivät lysähtämään. Ehkä lukuloman aikana ehtisi elvyttämään tämän projektin?

Päätin hammasta purren jättää hakematta Cloudylle ryhmäpaikkaa kevään-ja kesän ajaksi. Viime syksyn muka-aktiivinen itsenäinen treenaaminen onnistui hävyttömän huonosti, joten ajattelin ryhmäpaikan olevan tarpeen, jotta saataisiin treenaamiseen edes jotain säännöllisyyttä ja rutiinia. Kävin useampana iltana läpi ryhmävaihtoehtoja ja ehdin iloitsemaan siitä, että päästäisiin taas treenaamaan valvovan silmän alle.

Tarkemmin ajateltuna viikottainen sitoutuminen ei kuitenkaan kuullostanut kovin fiksulta, kun Dayan mahdolliset pennut, kirjoitukset ja työt toisivat varmasti kevääseen sisältöä jo muutenkin. Lisäksi Cloudyn motivaatio on aikaisempina vuosina ollut vähän kortilla viikkottaisella treenailulla, ellei kyse ole ollut helpoista muutaman esteen sarjoista tai muuten lyhyistä radoista, mutta laiskan ohjaajan mielestä sellaisten treenaaminen on pidemmän päälle vähän puuduttavaa, kun koira kuitenkin osaa.



Kuin taikaiskusta naapuriseuralle perustettiin kesäryhmä, jossa tehdään ratatreeniä joka toinen sunnuntai-ilta. Ajankohta on ihan täydellinen niin omien menojen kuin koiran motivaationkin kannalta, joten laitoin paikkakyselyn ja päästiinkin mukaan! Aivan huippua. Oman kotiseuran noin kerran kuussa olevat ratatreenit ovat sopineet omalle kalenterille melko huonosti ja ne olisivat vaatineet sen koira tänne- ja takaisin-rumban, kun se kuitenkin asustelee pääosin äidin luona. Kesätreenit on kuitenkin ensimmäisiä- ja viimeisiä kertoja lukuunottamatta siellä suunnalla, jossa koirakin pääosin asuu, joten ryhmä sopii meille kaikin puolin paremmin kuin hyvin.

Lisäksi ilmoitin Cloudyn Korpilahden ryhmänäyttelyyn ja näyttelykärpänen on oikeastaan ehtinyt kasvaa aika suureksi, sillä Cloudy on ollut kehässä viimeksi vuonna 2015 messarissa. Onhan siitä jo aikaakin. Oikeastaanhan tuo koira ei tarvitse suomesta enää mitään, mutta näyttelypaikalle ei ole pitkä matka ja tuomarikin on mielenkiintoinen, sillä Cloudy ole ollut hänen kehässään aiemmin. Siispä lähdetään kokeilemaan, onko maneesissa yhtä kylmä kuin aikaisempina vuosina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti