tiistai 23. elokuuta 2016

Kesän ainoat agit

Elokuun ensimmäisenä torstaina käytiin agimölleissä. Cloudy oli käynyt aksailemassa viimeksi toukokuun kisoissa ja Dayan viimeisimmät treenit ajoittuvat muistaakseni kesäkuulle. Meiltä ehti Dayan kanssa tämä jakso loppua ja harmittaa, että lähes kaikki kesän treenit ovat jääneet väliin, mutta onneksi keskiviikkoiltoja on saanut vapaaksi, niin ollaan päästy sentään vepeilemään.

Kyseessä oli joukkuemöllit ja ajattelin ensin mennä paikalle vain kannustamaan koulutettaviani, muttei tehnyt mieli jättää koiria keskenään illaksi kotiin, joten ajattelin osallistuvani Cloudyn kanssa. Kun selvisi, ettei radalla ollut pussia, niin mikään ei estänyt ilmoittamasta Dayaakin.

Ensimmäisenä Cloudy. Sille tässä ei oikeastaan ollut mitään vaikeaa, mutta medirimat vähän hidastivat vauhtia, kun niistä pääsee yli pienemmälläkin vauhdilla. Möllit olivat tosiaan torstaina ja Cloudylla oli edessä selkäkuvat tulevana maanantaina, niin halusin jättää maksirimat väliin.



Dayakin sai nollan! Mitään kovin vaikeatahan tässä ei sinänsä ollut, mutta tsekkiläinen ei ole ikinä tehnyt näin montaa estettä peräkkäin ja ohjaaja the pulla hidasti vauhtia. Loppuun olisi pitänyt tajuta pyytää joku palkkaamaan, kun nuo loppusuorat on vielä aika hakusessa. Kakkoshypyn jälkeen Daya taisi liukastua ja se lieneekin mun koirista ensimmäinen, joka on Jatin liukkaalla pohjalla oikeasti liukastunut. Onneksi yksi kentistä on nykyään kivituhkalla, niin pääsee siinä aksailemaan ja sitten tokoilu- ja tanssijutut pystyy tekemään nurmikolla.

Tuloslaskennan iloinen ylläri oli se, että meidän joukkue sijoittui ensimmäiseksi. Dura oli mukana joukkueen virallisena maskottina ja mölliluokan päätteeksi me vielä esiteltiin Dayan kanssa rotua ainakin puolen tunnin ajan tsekkiläisistä kiinnostuneille. Daikun kanssa meinaa olla vähän noloa yrittää tehdä rodulle pr:ää, kun se suhtautuu vieraisiin niiiiin välinpitämättömästi. Eikä se varmaan rotuun tutustujien mieltä hirveästi lämmitä, että kaks eurasieria olis kyllä änkeämässä syliin kovin mielellään.



Daya meni aloittamaan juoksunsa, joten syksyn kisakalenteria joutui laittamaan uusiksi. Tokokokeisiin ei lähiaikoina päästä, mutta onneksi sentään rallytokokisoihin mennessä se on ehtinyt juosta. Daya on mukana meidän seuran piirinmestaruusjoukkueessa ja onhan se noista omista koirista se tulosvarmin tapaus, kunhan ohjaaja ei mokaile. Viimeisimmissä kisoissa otin meille hylsyn, kun laitoin hihnan kaulalle ja Cloudy puolestaan otti hylsyn ihan itse karkaamalla kehästä. Ohjaajalle siis tehtäväksi lukea ne säännöt ennen kisoja ja eurasierin osalta tyydytään vaan toivomaan parasta.

Durakin menee debytoimaan kisauransa syyskuun alussa. Osaahan se istua ja mennä maahan, sillä pääsee kai aika pitkälle?

2 kommenttia:

  1. Onnittelut tädiksi tulemisen johdosta! toivoo Haukilahden porukka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. heipä hei haukilahden porukka ei saa kommentoida tänne enää jooko

      Poista