keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Mölliluokassa

Viime torstaina eurasier pääsi pitkästä aikaa agilitymölleihin. Oikeastaan minun oli tarkoitus vain mennä paikalle kannustamaan seuramme jatkoryhmäläisiä, joita usein koulutan. Nämä olivat joukkuemöllit joukkueen kasaan saaminen ryhmäläisistä oli hieman hilkulla, minkä vuoksi otin varmuuden vuoksi myös Cloudyn matkaan, sillä ykkösluokkalaiset saivat kisata mölliluokan joukkueessa. Rata oli helppo suoraviivainen hyppy-putkirata, jossa ei ollut mitään ihmeellistä ja saatiin nolla, mutta erityisen iloinen ja tyytyväinen olin siihen, että Clade pinkoi taas siihen tahtiin, että pääsin taas tekemään takaaleikkauksen putkelle.

Tästä jäi hyvä mieli, sillä olin joskus täysin vakuuttunut, ettei tuon löllerön kanssa voi muuta tehdä, kuin valssata, mutta sillä on vauhti kasvanut hirmuisesti ja se irtoaakin entistä paremmin, joten ehkä Cloudyn kanssa uskaltaa kokeilla näitä useamminkin, muutenkin kuin hätäratkaisuina. 

Lopuksi meidän joukkue sijoittui kolmanneksi viidestä joukkueesta, mikä oli aika kivaa ja varmasti myös kannustavaa vasta kisauraansa aloitteleville treenaajille!

Meille oltiin heitetty jo syyskuun alkupuolella haaste ja näihin voisi vihdoin ja viimein vastaillakin. Kiitos haasteesta Linda!

tyypit riehuu kentällä
1. Oletko koskaan suunnitellut vieväsi koiraasi luonnetestiin? Miksi, miksi et?
- Suunntelmia on ollut useampikin, mutta tekoja vähemmän ja tästä laumasta vain Cloudy on käynyt luonnetestissä. Dacun kanssa testissä käyminen olisi ollut mielenkiintoista, koska se on luonteeltaan varsin hieno tapaus, eikä tippaakaan herkkis, tosin kuin Wintu, jonka pääkopalle luonnetesti olisi todennäköisesti liikaa. Tosin Cloudykin on luonteeltaan pehmeä ja herkkä tyyppi, minkä vuoksi olisin halunnut viedä sen testiin jo parivuotiaana, mutta paikan saaminen ei ollutkaan yli 20 kyselystä huolimatta niin helppoa.

Kesäkuussa Cloudy vihdoin pääsi testattavaksi saaden 46 pistettä ja saisimme tämän halutessamme uusia, mutta oltiin tuomaristonkin kanssa yksimielisiä siitä, ettei se kannata, koska useimmiten pehmeys vain kasvaa koiran vanhetessa. Daya olisi kyllä tarkoitus viedä testiin, mutta aikaisintaan kesällä ja oikeastaan mieluiten loppuvuodesta, riippuu miltä koira vaikuttaa ja siitä, millainen tunku testeihin on. Voisin myös ajatella vieväni Duran testattavaksi, koska se on luonteeltaan tullut enemmän isäänsä, kuin Cloudyyn. 

2. Paras koira blogi?
- En osaa laittaa suosikkiblogejani varsinaiseen paremmuusjärjestykseen, mutta yksi ehdoton suosikki on tämä. Siinä on kaikkia elementtejä, joista tykkään koirablogeissa: kivoja kuvia, videoita, tarkkoja treenianalysointeja, jossa osataan tuoda esille myös heikkouksia hehkutuksen sijan, eikä mihinkään harrastukseen suhtauduta elämää suurempana asiana. Noin yleisesti ottaen koirablogeissa on ärsyttävää erityisesti agilityn osalta draamailu ja ehdottomuus mikä ei saa hommaa enää yhtään kuullostamaan siltä, että kyseessä olisi joku koiran ja omistajan mukava yhteinen hauska harrastus Ja lisäksi Oiva on niin symppis!

3. Mikä on parasta omassa rodussasi, miksi?
- Eurasiereissa parasta on seurakoiramainen luonne, pystykorvamainen ulkonäkö ja säänkestävyys. Tsekkiläisissä tykkään rodun aktiivisuudesta, monipuolisuudesta ja näissäkin ulkonäkö miellyttää silmää. Lisäksi tykkään molemmissa roduissa siitä, etteivät ole mitään tusinarotuja, vaikka tsekkiläiset ovatkin kovasti yleistymään päin, mutta harrastuskentillä näkee harvemmin muita eukkuja, vaikka niitä onkin Suomessa määrällisesti tsekkejä enemmän. Tästä aiheesta voisi joskus kirjoittaa oman postauksensa..

4. Kuinka usein treenaat koiraasi/koiriasi?
- Treenataan porukassa noin kerran viikossa, mutta nyt loppuvuodesta ollaan päästy joukkuetreeneihin harvakseltaan, kun aina on kokouksia tai muita kissanristiäisiä. Itsenäisesti käydään kentällä/hallilla ehkä 1-2 kertaa viikossa, tosin nyt syksyllä melko harvakseltaan. Riippuu tosin koirastakin. Daikun kanssa pyrin tekemään jotain lähes joka päivä, vaikka olohuonetreenejä, jos ei muuta, kun taas Cloudy tarvitsee välipäiviä kaikesta tekemisestä ja ne tekevät sille sekä sen motivaatiolle todella hyvää.

5. Suurimmat haasteet koiran omistamisessa?
- Se, kun pitäisi tietää, milloin koiran on oikea aika lähteä, kun kyseessä ei ole vesiselvä tapaus. Dacun huonoina päivinä tämä on väkisinkin ollut mielessä ja tämän koen ehdottomasti haastavimpana/vaikeimpana koiranomistajana. 

6. Koirasi parhaimmat ja huonoimmat puolet?
- Dacussa parasta on sen pomminvarma luonne, voin luottaa siihen tilanteessa kuin tilanteessa ja kokonaisuudessaan se on luonteensa ja käytöksensä puolesta ollut lauman nuoremmille mitä parhain esimerkki. Cloudylla on eurasieriksi ihanan avoin luonne ja se on aivan tavattoman söpö niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Wintussa puolestaan pidän siitä, että se tekee töitä kaikkien kanssa, vaikkei noin muuten olekaan luonteeltaan mikään avoimin tyyppi ja muutenkin se on kuuliainen tyyppi, joka yrittää lähes aina parhaansa. Dayassa tykkään sen reippaudesta ja siitä, että se on sellainen mun koira. Durassa tykkään sen mainiosta luonteesta ja siitä, että sen ansiosta laumassa on yksi (ikuinen) kersa. 

Kunnon koiranomistaja varmaankin vastaisi, ettei huonoja puolia ole, mutta jatkuvat koiriensa hehkuttajat käyvät välillä hermoille, joten laitetaan myös niitä huonoja puolia kehiin.

Dacun huono puoli on/oli ettei se siedä toisia uroksia ja jos silmä välttää, niin se mättää toistenkin kupit tyhjäksi, vaikka tietää, ettei se ole sallittua. Cloudyn nirsoilu on ärsyttävää, eikä eurasierin mielestä muut saa komentaa hänen tytärtään kuin hän itse. Wintu voisi saada lisää reippautta ja itsevarmuutta, mutta kai tällaisessa porukassa laumaan tukeutuminen on miellyttävempi vaihtoehto. Daya taasen on melkoinen mölyäjä ja se mielistelee Cloudya välillä liiaksikin asti. Dura puolestaan ei oikein kuuntele, mitä sille sanotaan, eikä oikein tajua vahtia omia ruokiaan, vaikka kolmen ahneen paimenen vuoksi siihen olisi kyllä syytä.


7. Mikä on sinulle koiran omistamisessa tärkeintä?
- Koirien omistamisessa tärkeintä on, että minulla on täysi päätösoikeus niitä koskeviin asioihin. Vai olikohan tähän tarkoitus vastata vähän syvällisemmin?

8. Mitä koirasi syö?
- Ruokaa. Pääosin raakaa, mutta suunnilleen muutamaan otteeseen viikossa saavat myös nappulaa, jota lähinnä heittelen kiireisinä kouluaamuina pitkin lattioita, jos olen unohtanut ottaa lihat sulamaan. Myös silloin kun leikitään namipiilosta, niin etsimisen kohteena ovat useimmiten nappulat. 

9. Miten huollat koirasi lihaksia? (hierotatko yms.)
- Koirat käyvät hierojalla vaihtelevasti, noin 1,5kk-4kk välein. Kaikki laumanjäsenet eivät ole ympäri vuoden aktiivisessa harrastuskäytössä ja hierontatahti riippuu siitäkin, mitä lajeja ollaan treenattu ja millaisia määriä. Olennaisessa asemassa olevien lämmittelyjen ja jäähdyttelyjen lisäksi tehdään venyttely/hieronta/kropanhallintajuttuja kerran-pari viikossa. Dacu itse asiassa useamminkin, sillä aina kun muut tekee naksutintreenailuja olkkarissa, niin eläkeläisDacu pääsee jumppaamaan. Koirat käy suht. säännöllisesti hierottavana myös siksi, etten itse halua odotella siihen saakka, että siihen tulisi jotain aihetta ja uskoisinkin, että ollaan vältytty suuremmilta kroppaongelmilta tämän vuoksi, että suhtaudutaan hierontaan mielummin ennaltaehkäisevänä juttuna, eikä mennä vasta sitten, kun koiran käytöksestä tai voinnista alkaa ilmetä jotain poikkeavaa. 


10. Koirarotu, mitä et ikinä voisi ottaa?
- Englanninbulldoggien sun muiden lisäksi varmaankin kiinanpalatsikoira olisi näin äkkiseltään mietittynä sellainen, mikä jäisi hankkimatta. Vaikka en tykkää listalla on muitakin kuin ylijalostettuja rotuja, niin saattaisin vaikka sen aina niin ällöämäni pulin ottaa, jos se olisi maailman ainoa koira tyylillä ota tai ole ilman koiraa. 

11. Mikä on koirasi huonoin tapa?
- Tätä ei tarvinnut miettiä hetkeäkään. Vihaan Dacun tapaa juoda vettä, kun se juomisen päätteeksi varastoi vesikupin sisältöä suuhunsa ja lähtee kävelemään kastellen huolellisesti lattiat matkalla.

Pitkään kestin tätä, mutta parin viimeisen vuoden aikana olen opetellut käyttämään sisällä ollessani tossuja. Se olikin ratkaisu siihen saakka, kunnes tuli Daya, joka haluaa ehdottomasti kantaa tossuja. Aina kun tullaan sisälle, meillä on tsekkiläisen kanssa kisa siitä, kumpi ehtii ottamaan tossut ensiksi.

Harmikseni häviän tämän skaban melko usein. 

5 kommenttia:

  1. Voii, kiitoksia paljon ja kiva jos tykkäät! :D Hassua, en edes ole ajatellut jonkun lukevan treenisepustuksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Treenisepustukset on just parhaimmistoa! Tai riippuu tietenkin siitä, millä tavalla ne kirjoittaa, mutta siun blogissa ne on ainakin mielenkiintoista luettavaa. :)

      Poista
  2. Olis kiva kuulla enemmän tosta teidän koirien ruokinnasta! Itselläni on eukkupentu 5,5kk (Jyväskylästä) ja olen miettinyt jotain lisäksi mitä nappuloiden kanssa syöttäisi niin olisi kiva kuulla kokemuksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vois kyllä joskus kirjoittaa enemmänkin kys. aiheesta. Viime vuonna taisin kirjoittaa aika kämäisen tekstin meidän ruokinnasta, jossa en jaksanut eritellä mitään lisiä, vaikka ne olennaisia onkin, joten seuraavaan vois vähän skarpata. :) Jahei jos sulla on eukku Jyväskylästä niin olis kiva nähdä joskus! Facebookissa keski-suomen eukkujen ryhmässä sovitaan välillä yhteislenkkejä, joista viimeisin tais olla keväällä...josko nyt talveksi sit seuraava. :-)

      Poista
    2. Olis kyllä kiva nähdä! Tässä selaillessa blogiasi, niin huomasin että Duralla ja omalla eukullani on sama isä! (: Durassa ja Nalassa onkin paljon samaa näköä (:

      Poista