perjantai 6. marraskuuta 2015

Joukkuepronssia

Viime viikonlopulle mahtui yhteensä yhdeksän rallirataa. Ensin lauantaina kolme rataa piirinmestaruuskisoissa ja sunnuntain tuplakisoissa loput kuusi. 

Kisat alkoi varsin lupaavasti, kun onnistuin hyllyttämään sekä Wintun että Cloudyn radat. Arvostelulaputkin ovat hienosti hukassa, mutta Wintu oli isoksi yllätykseksi tällä radalla tuomarin suosikki. Cloudyn rataa ei saatu videolle, mutta Wintun kylläkin. Kiitos kuvaajalle!



Daya kisasi alokasluokan kolmannessa ryhmässä, jonka alkuun oli vielä pari tuntia aikaa. Käytettiin  tämä aika tehokkaasti ja lähdettiin matottamaan seuralle vuokrattua hallia. Tai siitä tehokkaasta ajankäytöstä voi toki olla montaa mieltä, hallitalkoissa nimittäin jouduttiin kääntämään meidän laittamat matot toisin päin...ehdittiin joka tapauksessa hyvin takaisin kisapaikalle ennen rataantutustumista, vaikka avoimen luokan osalta kisakirjojen jako jäikin väliin.

Rata oli simppeli, mutta tuodessani Dayan halliin yllätyin siitä, kuinka koira kummasteli hallin pohjaa. Samassa tajusin, ettei se ole ennen ollut tässä hallissa tai ylipäänsä tehnyt mitään näin pehmeällä ja joustavalla kentällä. Itse halliin Daya ei ahtaudesta ja väenpaljoudesta huolimatta suhtautunut mitenkään kummoisesti, mutta kovasti kyllä ihmetteli, että lähteekö nyt pehmeältä tuntuva maa jalkojen alta vai mitä. Joka tapauksessa päästiin jopa radan loppuun saakka 99 pisteellä, joten sieltä toinen hyväksytty tulos. Dayan työskentelyyn pitäisi varmasti olosuhteisiin nähden olla tyytyväinen, mutta silti takaraivossa painoi pieni pettymys, koska koira ei oikein ollut oma itsensä. Yleensä se on innostunut ja tarmokas, mutta nyt se liikkui paljon hitaammin ja oli vähän perässä vedettävä tapaus. Tästäkään ei ole olemassa videomatskua.



Seuraavana päivänä saatiin ensimmäisiltä radoilta koulari jokaiselle. Ensimmäisenä vuorossa Cloudy, jolle 99 pistettä ja perässä Wintu 95 pisteellä. Molemmille siis lisäksi RTK2. Dayan viimeinen rata alokasluokassa oli 96 pisteen arvoinen. Tsekkiläinen edelleen ihmetteli pohjaa jonkin verran, mikä teki Daikusta hieman perässävedettävän tapauksen ja sen vuoksi vähän hirvitti mennä toiselle startille avoimeen luokkaan. Sielläkin Daya oli vähän poissaolevan oloinen, mutta varmasti myös jonkin verran väsynyt pitkästä päivästä ja raskaasta viikonlopusta. Ensimmäiseltä avoimen luokan radalta kuitenkin suureksi yllätykseksi 97 pistettä ja 2.sija.



Illalla korkattiin vielä voittajaluokka ja vuorossa ensimmäisenä oli Cloudy, jolle ei tulosta, mutta kokonaisuudessaan radasta jäi hyvä mieli. Homma kaatui muutamaan kylttiin, joita ei vielä osattu, mutta jotka ovat ihan treenattavissa. Cloudy oli radalla reipas ja hyväntuulinen, mikä ei ollut raskaan viikonlopun jälkeen sunnuntai-iltana mikään itsestäänselvyys. Nyt voidaan jäädä treenaamaan näitä meille vaikeita voittajaluokan koukeroita.

Wintulle puolestaan ensimmäinen hyväksytty tulos 81 pisteellä ja kolmas sija. Radalle mahtui paljon kauneusvirheitä ja meidän menomeininki olikin aika vakavaa, pelotti että shetlantilainen lähtee käsistä silloin kun se pääsee tekemään tanssijuttuja ja se ei totta puhuen ollut mikään aiheeton pelko. Kun näitä ollaan treenattu niin Wintu innostuu liikaa ja on ihan "omg teen näitä viis 8DD" minkä vuoksi heti pyörähdyksen tai muun vastaavan jälkeen ohjaaja on tiukkana, ettei shetlantilainen ehdi tekemään yhtään omia kuvoitaan. Ihan kivaa meillä oli, vaikkei se siltä kyllä yhtään näytäkään. 



Viikonlopun saldona siis kolme nollaa, mutta myös kolme koularia ja paimenille yhdet hyväksytyt tulokset uusista luokista. Kirsikkana kakun päällä meidän joukkue sijoittui kolmanneksi, eli saatiin piirinmestaruuspronssia! Aika kivaa, varsinkin kun ottaa huomioon, että tokon sm-kisoissa sekä piirinmestaruuksissa meidän joukkue oli niillä jumbosijoilla. Alkuun näytti vähän huolestuttavalta, kun kumpikaan joukkueen avoimen luokan koirista ei saanut tulosta, mutta onneksi joukkueen ensikertalainen alokasluokkalainen, voittajaluokan korkkaaja sekä Daya saivat kelpo pisteet, joilla päästiin sijoille.



Huomenna olisi tiedossa uusi- ja samalla varmaankin vuoden viimeinen kisareissu. Näyttelyitä on vielä tupla Jyväskylän ja Messarin verran jäljellä ja ollaan vielä vähän kysymysmerkkinä sen suhteen, lähdetäänkö eurasierin kanssa loppukuusta agikisoihin. Joka tapauksessa joululoma lähestyy!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti