perjantai 26. joulukuuta 2014

Meidän on kuljettava auringon mukaan

Pieni katsaus siitä, mitä ollaan tänä vuonna tehty!

Tammikuu



Tammikuun lopussa laumaan kotiutui pitkään odotettu tsekkiläinen Tanskasta. Alkuvuosi meni pentua odotellessa ja tuolloin oli niin kylmä, että taidettiin treenailla pääosin sisällä, silloin, kun itsenäisesti innostuttiin tekemään jotain. Käytiin lauantai-iltaisin Haukkuvaarassa koiratanssitreeneissä ja Cloudyn ohjatut agilityt olivat keskiviikkoisin.

Helmikuu



Helmikuussa pentuarki jatkui ja pentukuume loppui kuin seinään. Dayan kanssa puuhastelun lisäksi käytiin Windyn kanssa esiintymässä kaupassa, polttareissa ja koiranäyttelyssä ja Cloudyn kanssa käytiin joukkuemölleissä agilityn puolella. Olin mukana järjestämässä UTM-koulutusnäyttelyä Paviljongissa sekä Jyväskylän KV-näyttelyä, jonne peruin Cloudyn osallistumisen turkittomuuden vuoksi. Cloudy täytti kuun lopussa kolme vuotta ja hain Kennelliiton Tokonuoret valmennusryhmään Windyn kanssa ja pääsimme mukaan. Vietettiin myös pientä treenitaukoa, kun Clade ja Wintu kävivät hierojalla.
Maaliskuu


Kuva. Salla Kuikka


Maaliskuu alkoi ensimmäisellä Tokonuorten valmennusviikonlopulla, jonne lähdettiin Windyn syntymäpäivänä, shetlantilaiselle tuli neljä ikävuotta mittariin. Kuun loppupuolella käytiin tyttöjen kanssa koiratanssikisoissa Ylöjärvellä ja shetlantilaisen osalta kisat menivät hyvin, mutta pilvinen oli taas omissa maailmoissaan. Samana päivänä Dacu saavutti virallisen veteraani-iän täyttäessään kahdeksan vuotta. Rajalassie kävi myös maaliskuussa ensimmäistä kertaa Erikan hoidettavana ja eläinlääkäri tuli kotikäynnille laittamaan koko lauman rokotukset ajan tasalle. Cloudyn ohjatut agilityt jatkuivat sunnuntaisin ja tehtiin myös vetohommia.

Huhtikuu


Saatiin Wintun kanssa ensimmäinen ykköstulos tokon avoimesta luokkavoiton kera ja samana päivänä Cloudy kävi hakemassa terveen paperit virallisesta sydänkuuntelusta. Jatkettiin eurasierin kanssa sunnuntaisin agiliitelyä, mutta silti huhtikuu taisi olla aika tokopainotteinen ja käytiin myös Wintun kanssa Katja Kiviahon tokokoulutuksessa. Huhtikuussa odottelin kuumeisesti eurasierin juoksuja, joita ei kuulunut. Lenkkeiltiin paljon Killerin maastoissa, joissa myös kamera kulki mukana.
Toukokuu



Toukokuussa jatkettiin aktiivista lenkkeilyä Killerillä ja suuntavaistoni pettäessä eksymiseltä ei vältytty. Cloudy ja Daya kävivät parissa mätsärissä ja tsekkiläinen käyttäytyi ensimmäisessä mätsärissään kuin porsas. Eurasier aloitti vihdoin ja viimein juoksunsa toukokuun loppupuolella ja kuun toiseksi viimeisenä päivänä Cloudy sai käydä tutustumassa Jehuun.

Kesäkuu


Kesäkuun ensimmäisenä päivänä Cloudy kävi Keuruun ryhmänäyttelyssä ja kehäkettuili itsensä rotunsa parhaaksi. Näyttelyn jälkeen Cloudy ja Jehu tekivät uudelleen tuttavuutta ja kesäkuu menikin pääosin koiraa tarkkaillessa ja loppukuusta olikin jo erittäin varmaa, että Cloudyn mahassa kasvoi pikkupilvisiä. Lenkkeiltiin ja treenattiin paljon sekä Dacu piti huolen siitä, että muistettiin käydä tarpeeksi usein uimassa, vaikkei kovin lämmintä ollutkaan. Käytiin Dayan kanssa häiritsemässä laitumella olevia poneja.
Heinäkuu



Ensimmäisenä viikonloppuna käytiin Nuorten SM-tokossa, joista shetlantilainen tokoili meille SM-kullan avoimesta luokasta. Koko lauma oli reissulla mukana ja Daya pääsi valitsemaan itselleen pallon, joka on nykyään sen lempipallo. Itse tein huonoja ostoksia, kuten liian matalan noutokapulan ja ruutunauhan, jossa on täysin väärät mitat. Kisojen jälkeen ei taidettu juuri treenata, lenkkeiltiin, uitiin ja ostettiin koirille Palvaamosta hyvää syötävää. Dacu ja Windy kävivät myös hierojalla. Daya kävi Saarijärven KR-näyttelyssä ollen rotunsa paras pentu ja seuraavana päivänä kävin vielä handlaamassa ranskanpulla Uskon samoissa näytelmissä. Noin muuten seurailtiin Cloudyn mahan kasvua ja syötettiin sille kaikkea hyvää ja vihdoin kuun viimeisenä päivänä viisi pientä eurasieria syntyi.
Elokuu


Elokuusta tulee mieleen lähinnä pentulaatikossa vietetty aika, joka sisälti pentujen punnitsemista ja seurailua, eivät onneksi pahemmin tarvinneet apua ravintopolitiikan suhteen. Monta tuntia meni pentulaatikossa kirjottaen vastauksia ja lähetellen kuvia pennuista kiinnostuneille. Käytiin Dayan kanssa myös Maailmanvoittajanäyttelyssä, jossa tsekkiläinen oli jälleen rotunsa paras penneli. Wintu kävi rotumestaruuksissa hakemassa itselleen viimeisen ykköstuloksen avoimesta luokasta ja sijoittui myös koko karkeloissa kolmanneksi. Allekirjoittanut aloitti lukion ja valmisteli tulevaa muuttoa.

Syyskuu


Syyskuussa oli jäätävä kiire. Muutto, koiranpennut ja kuuden palkin lukiojakso sekä pitkä koulumatka olivat omiaan ja viikonloput kuluivat pennunkatsojien merkeissä. Käytiin Dayan kanssa Tampereella ryhmänäyttelyssä korkkaamassa junioriluokka ja tsekkiläinen oli rotunsa paras ja sai samalla myös ensimmäisen serttinsä. Kuun viimeisenä viikonloppuna kolme Cloudyn vauvaa lähti maailmalle ja äiti oli tainnut jo päättää, että Duracel jää, koska hänen aloitteestaan alkoi hillitön nimen pohdiskelu.
Lokakuu

Kuva: Hanna K
Kuva: Emma Tuominen

Vielä yksi Cloudyn vauvoista lähti maailmalle ja Dura sai vihdoin oman nimen, kun sitä oltiin kuukauden ajan kutsuttu vain vauvaksi. Lokakuun toisena viikonloppuna kävin kehätoimitsijakurssin ja kolmantena viikonloppuna oli toinen Tokonuorten valmennusleiri, jonne suunnattiin Wintun kanssa. Dayan kanssa käytiin joka toinen maanantai pentukurssilla harjoittelemassa perusjuttuja.

Marraskuu



Käytiin tyttöjen kanssa ensimmäisissä rallytokokisoissa sekä valmistauduttiin tulevaan Jyväskylän KV-näyttelyyn, joka oli seuraavana viikonloppuna. Tytöt olivat siellä vain esiintymässä koiratanssin puolella. Esiinnyttiin myös kerran Wintun kanssa Sovatek-säätiön joulutapahtumassa kuun puolivälissä. Loppupuoliskolle mahtui kasvattajan jatkokurssi sekä Cloudyn ensimmäinen tokokoe avoimessa luokassa pitkän kisatauon jälkeen. Marraskuuhun mahtui myös Cloudyn totaalinen kaljuuntuminen sekä tavallista enemmän hihnalenkkeilyä, kun valoisan ajan puutteessa Duraa ei uskaltanut pitää pimeällä irti.
Joulukuu


Joulukuun ensimmäisenä päivänä Daya täytti vuoden. Tsekkiläinen sai lahjaksi kakun sekä messarista käytiin shoppailemassa viisi erilaista palloa ja muutama muukin lelu. Messarista voi lukea tarkemmin edellisestä postauksesta, siellä oltiin joulukuun ensimmäinen viikonloppu. Joululoma ollaan äidin luona maalla, jossa koirat voi olla koko päivän ulkona. On luksusta jäädä aamuisin sohvan nurkkaan katsomaan lastenohjelmia ja katsoa ikkunasta ulos, jossa näkee koirat juoksemassa pellolla. Ne väsyttää itsensä hyvin keskenäänkin, eikä lenkille ole mikään kiire. Sisällä ne onkin sitten niin loppu, ettei ne juuri muuta tee kuin nuku. Ainoa miinus on tuo lantalassa pyöriminen, jonka Dura on nyt omaksunut äidiltään...

Joululahjaksi koirat löysi omista paketeistaan HK:n sinistä ja lisäksi Dacu sai röhkivän possun!

6 kommenttia:

  1. Kiinnostava blogi! Jään seuraamaan :)

    Täplikkään matkassa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, käyn katsomassa kans Täplikkään blogia. :)

      Poista
  2. Kiva lukea teidän vuodesta, ihanan selkeä vuosikatsaus. Nättejä koiruuksia ja kuvia, jään mielenkiinnolla lukemaan teidän tulevista touhuista. :)

    VastaaPoista
  3. sinähän usein muutat.

    VastaaPoista