sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Palautan unohdetun huomisen


Blogin päivittäminen on ykkösprioriteettini.

Leena Inkilän koulutus oli ja meni. Shetlantilaisen kanssa tuhlasimme oman puolen tunnin treeniaikamme siihen, että suoraan peruuttaminen sujuisi. Saatiin se sujumaan ja samalla kehotettiin ottamaan käsimerkit kokonaan pois, Wintu kuulemma tottelee suullista käskyä tarpeeksi pätevästi. On se tainnut jotain oppiakin, ehkä.

Heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina startattiin aamuviideltä kohti Poria ja nuorten SM-tokoja. Otettiin kaikki koirat mukaan, varsinkin Dayan oli kiva päästä näkemään vähän maailmaa auton takaikkunasta. Kylmän kesäkuun jälkeen aurinkoiset päivät oli ihan jees, mutta liian hot ei ollut kivaa. Avoimessa kisasi yhteensä viisi koirakkoa ja me oltiin suoritusvuorossa toisina. Siellä kisasi myös tuttuja, joten Wintu sai tehdä paikkiksen Layla-sakemannin (meidän kämppis tokonuorten valmennusviikonlopulta) ja Jedi-boxerin (myös samassa ryhmässä) välissä. Edellämainittujen lisäksi rivissä oli myös valkkari ja beussi, joten paikkiksessa Wintu väänti naamalleen sen perus "apuva sä et voi jättää mua tänne isojen koirien keskelle!"-ilmeensä.

Mukaan tarttui ruutunauha (10€), Daikulle pallo (5€), naksutin (2€) ja äidin ostama fresbee (14€) ja patukka (12€) sekä luita


Se koe kuitenkin.

Paikalla makaaminen 8
- Kaunista, mutta Wintu halusi jäädä maahan asumaan, vaikka isot koirat jo nousivat ylös, joten kaksoiskäsky.

Seuraaminen taluttimetta 5
- Wintun pakastettu pyyhe ei toiminut toivotulla tavalla. Yritin viilentää koiraa kaikin mahdollisin keinoin, mutta siitä huolimatta kauhukuvitelmani seuraamisesta kävivät toteen. Taisi se seurata jopa 1.5 metriä, jonka jälkeen shetlantilainen oli kuin untamo kuutamolla. Odotin aina niitä hetkiä, jolloin liikkuri käskisi juoksemaan tai pysähtymään, mikä ihana syy antaa koiralle uusi käsky siinä toivossa, jos se vaikka seuraisi.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8.5
- Wintu kusi bravuurinsa. En edes muista mitä tapahtui, seuruu taisi olla hidasta ja perusasento myös.

Luoksetulo 5
- Luoksarin treenimäärällä olisin voinut osallistua vaikka olympialaisiin, mutta koetilanteessa kaikella on tapana mennä ihan nappiin...no ei. Sanoin Wintulle odota-käskyn sijasta paikka, jonka vuoksi se lörähti maahan heti. Shetlantilaisen vauhti oli hyvä, mutta pysähdys valui ja perusasentokin oli vino. Tuomari oli jalo, kun antoi meille tästä näytöksestä pisteitä.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9
- Jee, se ei ennakoinut perusasentoa! Skumppaa kaikille!

Noutaminen 8.5
- Palautus tapahtui pääosin ravissa, eikä tainnut muutenkaan olla sieltä kauneimmasta päästä.

Kauko-ohjaus 8.5
- Ensimmäiseen istumiseen kaksoiskäsky.

Estehyppy 9
- Olisikohan ollut vino perusasento, hidas istuminen tai jotain.

Kokonaisvaikutus 10
- Tiukalta tuomarilta en olisi uskonut moista, mutta tosi kivaa palautetta saatiin.

Yhteensä 154.5p AVO2

Tuloksia sai odottaa kauan, vein shetlantilaisen tapaamaan uudelleen pakastettua pyyhettä ja jäin itse kuvaamaan, katselemaan ja pyörimään. Käytiin Dayan kanssa ihmettelemässä myyntikojujen menoa ja vähän tuhlaamassakin. Kävimme rakentavia keskusteluja siitä, minkä värinen ruutunauha olisi paras. Kun olimme pohtineet asiaa koiran värinäön sekä erilaisten treenialustojen kannalta, pohdin asiaa vielä tyylitajun kannalta, jonka jälkeen ostin oranssin nauhan, koska oranssit kartiot. Me ollaan varusteurheilijoita, vaikka toko ei Jatin hallin verottajan mukaan urheilua olekaan.

Kuvasin nuorempien sarjaa, kun Annika tuli ilmoittamaan, että kaikki avoluokassa olleet tokonuoret olivat sijoittuneet. Jedi kolmanneksi, Layla toiseksi ja Windy ensimmäiseksi. Täytyi mennä itse tarkistamaan tulostaulua ja siellähän se näkyi. Eikä tuloskaan ollut niin huono kuin ajattelin, kehän jälkeen muistan aina vaan ne vitoset, enkä niitä ysejä tai kasipuolikaita laisinkaan.

Nuorten SM1

Jokainen koira on Pedigreen arvoinen. Wintu on syönyt palkinnoistaan muutaman Frolic-nappulan, loput ovat menneet Cloudyn napaan tai eteenpäin. Kisapaikalla ostin koirille vielä pussin Muchin pakastepullia, jotka olivat Wintun palkinto, Dayan ja Cloudyn välipala ja Daculle muuten vaan. Kelasin, että jos Wintu olisi ainoa koirani, niin tuollainen pussi riittäisi sille ties miten pitkään ja ruokinta olisi muutenkin säälittävän helppoa. Shetlantilainen ei söisi montaa pullaa päivässä, tosin kuin eräät.

Kisojen jälkeen ollaan vaan oltu, niin yksinkertaista ja kivaa. Käydään uimassa ja lenkeillä, mutta kaikki treenaus on ollut poissuljettuna pari viikkoa ja näin tulee jatkumaan varmaan vielä toiset pari viikkoa. Veikkolan koiratanssikisoihin ei päästy, joten niistä ei sen enempää. Kotikisojenkin suhteen tilanne näyttää uhkaavalta, Cloudyn synnytys ajoittuu juuri niille päiville, joten taitaa nekin karkelot jäädä väliin meidän osalta.
© äidin puhelin

Menin ilmoittamaan Dayan maailmanvoittajaan pentuilemaan ja reikäpää on myös toisissa näytelmissään ainoa pentu. Meidän pentukehät jäävätkin vaan noihin kahteen näyttelyyn, seuraava koitos taitaa olla vasta kotinäyttelyssä marraskuussa. Cloudyn pennut tulevat työllistämään sen verran, ettei pahemmin viitsi tehdä suunnitelmia elo- tai syyskuulle.


Maanantaina Dacu ja Windy kävivät Erikan käsittelyssä hierottavana. Windyllä oli lantio hieman jumissa, mutta se lähti aukeamaan nopeasti. Muuten Windy olikin hyvässä kunnossa, eikä uusintakäsittelylle ole tarvetta. Daculla puolestaan kävi hermosto ylikierroksilla, joten sille uusi B-vitamiinikuuri ja uusintakäynti elokuulle.

Nyt koirat lomailee kaikesta treenaamisesta ja käydään aktiivisesti uimassa, vielä kun voidaan.