maanantai 30. joulukuuta 2013

Mitä ensi vuodelle?

Tavoitteiden tekeminen on niin kivaa, tai pikemminkin se fiilis joulukuussa, kun saa yliviivata kaiken, mitä ollaan saatu aikaiseksi. Siksi tavoitteet myös ensi vuotta varten!
Koirakavereiden tapaaminen on tänä vuonna jäänyt melko vähäiseksi, vaikka viime vuonna lupasin itselleni, että asiaan tulee muutos. Muutamia koiratuttuja ollaan nähty, onneksi Tua on jaksanut pyytää meitä aktiivisesti lenkille! Tähän kaverikuvia tältä vuodelta muistuttamaan siitä, että ensi vuonna frendejä pitää nähdä!

Dacu
- Saada ratkaisu vikaan ja parantua
- Käydä hoidossa säännöllisesti
- Pudottaa painoa samaan tapaan kuin tähänkin asti.
- Nauttia elämästä


D saa ottaa ensi vuoden rennosti, tärkeintä on saada koira kuntoon. Mikäli niin käy, niin innostutaan ehkä jotain tekemään, mutta Dee trueaktiivinenbordercllie on pärjännyt uimisella ja aivotyöskentelyllä loistavasti tämänkin vuoden, joten sillä linjalla jatketaan.

Windy
- TK2
- Voittajaluokan starttaus
- Muutamat koiratanssikisat, ehkä yksi KUMA?
- Muutamia uusia temppuja/liikkeitä
- Jos ne näyttelyjutut nyt! (Kehäesiintyminen kuntoon & pari mätsäriä)
- Nuorten SM-kisat?

Vinskin vuosi ilman aksaa on varsin tokopainotteinen, muutamat koiratanssit käydään HTM:ssä/freestylessä ja yksi kuma olisi kiva. Tiedä sitten, mennäänkö freestylessä avoimeen vai haetaanko vielä kisakokemusta alosta, todennäköisesti jälkimmäinen. Tokottamisen lisäksi mulla on mielessä muutamia positioita/liikkeitä, joita voitais ensi vuonna Wintun kanssa opetella.

Cloudy
- Pennut
- BH-koe loppuvuodesta
- Pari näyttelyä
- Avoluokan korkkaus
- Pari koiratanssikisaa


Mahdolliset pennut vie sen verran ison lohkon meidän harrastuksista, joten ei aseteta mitään suuria tavoitteita. Näyttelyitä tulee olemaan vähintään yksi, kun olen sen jo ehtinyt ilmoittaa (JKL KV) ja arvon vielä, ilmoitanko sen koulutusnäyttelyyn vaiko en. Agia treenataan ainakin alkuvuodesta, loppuvuosi menee sitten pennuista toipuessa. Pennut on se tärkein tavoite, tai pikemminkin se, että koira on terve ja kaikki sujuu hyvin!


Uusi tulokas

Suurimmalle osalle ei tule yllätyksenä, että tänne kotiutuu helmikuussa penska Tanskasta. Tämä jo syntynyt kakara on ajatuksissa joka päivä, joten kyllä on tullut vähän pohdittua sitäkin, mitä ensi vuonna tehdään!

- Ahkera sosiaalistaminen kaikkiin mahdollisiin asioihin
- Perustottelevaisuuden (kontakti, luoksetulo jne.) harjoittelemista
- Uimaan! (D, C ja W varmasti opettaa, ei mulle vastuusta tästä!)
- Muutama pentunäyttely + maailmanvoittaja elokuussa
- Koirakavereiden tapaamista

Siinä pääpiirteissään, uinti on ehdottoman tärkeä seikka, kun on tästä laumasta kyse! Ahkera sosiaalistaminen on kaiken A ja O, treenaamaan ei ole kiirettä, mutta perusjuttuja aletaan harjoittelemaan jo alusta asti ja edetään pennun tahdilla, kiire ei ole. Tuntuu uskomattomalta, että pian meidän laumaan kuuluu neljäs jäsen!


Uudenvuodenlupaus vois olla vaikka se, etten latais kuvia enää suoraan tänne, koska laatu on täysi kymppi.

lauantai 28. joulukuuta 2013

"Eiks se ole kuitenkin ihan hyvä saldo yhdelle vuodelle?"

Saijan sanoja lainatakseni, katsausta meidän vuoteen 2013.

Alkuvuosi oli takkuilevaa. Kisat tai kokeet eivät ottaneet sujuakseen Windyn luustokuvien johdosta sanottiin heipat meidän parhaalle harrastukselle, Dacuun ei hoitaminen purenut ja takapään pompotteluun ei selvinnyt syytä.
Mutta ennen kaikkea, me jouduttiin hyvästelemään pitkäaikainen laumanjäsen ja Dacun emä, Digi. Alkuvuosi oli suurilta osin Digin sairastelua, leikkauksia toistensa perään sekä lukuisia käyntejä klinikoilla. Tämä kaikki sai kuitenkin päätöksen ja viimeistään siinä vaiheessa tuli mietittyä, että hienosti voi elämä potkia päähän.



Kesää kohden kaikki alkoi sujua, koiranomistajan hyvä omatunto oli se, kun koirien ei tarvinnut lenkkeillä hihnassa ja ne pääsivät joka päivä uimaan. Kuumina päivinä mentiin järvelle autolla, uitiin siellä ja palattiin autokyydillä takaisin. Kesällä tehtiin monta kivaa reissua näyttelyiden tai kisojen perässä ja me saatiin vuoden ensimmäiset kunnon tulokset aikaiseksi. Tuntui oudolta, että lauma koostui vain kolmesta koirasta, niin ei ollut koskaan. Voin kuitenkin vain todeta, että laatu korvaa määrän.

Alkuvuodesta minulle tarjottiin ohjattavaksi sekarotuista urosta ja otin tarjouksen vastaan. Tuntuu uskomattomalta, että pian ollaan aksattu Ransun kanssa kokonainen vuosi. Lähtökohtana oli, että Ransu osasi muutaman esteen sarjoja, joskin epävarmasti. Lähdöissä se ei pysynyt ja kontakteja sille ei oltu opetettu. Noin kerran viikossa-treenitahdilla tulos on nyt se, että kyetään menemään ratoja, kontaktit sujuvat melko hyvin ilman namikuppia ja mikä parasta, lähtotilanteissa ei ole mitää ongelmaa. Ransu on mahtava koira muutenkin, sille oli ensimmäisestä kerrasta lähtien ok, että olen sen ohjaaja, eikä se kysellyt mitään. Tuollainen pippuriluontoinen koira onkin ollut mahtava Cloudyn, vähemmän pippuriluonteisen aksaajan rinnalla. Ransulla on myös superkiva omistaja, joka jaksaa tuoda sitä treenaamaan kanssani ties minne. Päästiin kerran käymään möllikisoissakin harjoittelemassa kisatilannetta ja ensi vuonna saan aksata Ransun kanssa jälleen.

Tällä uintitaidolla Cloudy pääsi Eurasier-uutisten 2/13 kansikuvatytöksi!

Kurkistetaan viime vuonna asettamiani tavoitteita tälle vuodelle. mitä ollaan tehty tai jätetty tekemättä?


Windy
- Agilityssä nousu 3.luokkaan + tuloksia sieltä. (Hyllyjä tai nollia, aivan sama, kunhan saadaan kisakokemusta.)
- Uudelleen koiratanssikisoihin + ehkä nousu avoimeen?
- Tokokisoihin loppuvuodesta.
- Mätsäreitä
- Kaverien handlattavana
- LAIHDUTUSKUURI
- Muutamia uusia temppuja/liikkeitä.
- Opetellaan itsekin jonkinlaista kehäesiintymistä?
- Terveystarkit
- Muutamia aksan epäkohtia, mm. kepit kuntoon ja tiet pienemmiksi

Vinski oli lauman ahkerin uimari, etsi tunnollisesti kaikki kepit ja murisi tyytyväisenä keppiensä kanssa

Ei me sitten jaksettukaan noita näyttelyjuttuja pahemmin harjoitella, muutamassa mätsärissä käytiin kyllä pyörähtämässä ja hakemassa pari kivaa nauhanpätkää. Aksajutut jäivät kokonaan kuvioista pois, joten siihen liittyvät tavoitteet yliviivattu ymmärrettävästi. Mutta Vinskistä tuli mitä parhain tokotti! Koulari tarttui mukaan jo alkusyksystä ja itse menin yli vuoden tauon jälkeen hakemaan sen kanssa avosta läheltä piti-ykkösen. Wintu osoitti koiratanssin puolella pätevyyttä HTM:ssä ja freestylestä haettiin vihdoin se menolippu avoimeen. Painoakin tippunut alas tähän mennessä 1,3kg. Terveystarkit eivät olleet toivotunmukaiset, mutta pieni shetlantilainen on kuitenkin sen suhteen terve, ettei ykkösen kyynärä haittaa sen elämää mitenkään. Tehtiin kuitenkin seuruun suhteen läpimurto, kolme vuotta ollaan tehty sen eteen töitä veren, hien ja kyynelien kera, joten oli erittäin palkitsevaa saada ysi avoluokan seuruupätkästä!


Cloudy
- Tokokisoihin -> TK1?
- Noudon opettelua
- Pari näyttelyä -> FIN MVA?
- Ulkomaille, Tallinna Winner?
- Aksan treenailua + möllejä
- Terveystarkit
- Pentusuunnitelmia? (Riippuu täysin siitä, onko koira terve.)
- Tutuille handlattavaksi.
- Koiratanssin alkeiskurssille.
- Jäljen kokeilua?- Uusien liikkeiden & temppujen opetteulua, ehkä omaa koiratanssikoreografiaa?


Valorinteen tokokoe (C) Tiina H
Wuhuu, mehän tehtiin kaikki paitsi jälki! (Tai noh, onhan siihenkin vielä muutama päivä aikaa lumettomassa metsässä..) Koira oli syksyn juoksujen koittaessa (jo ennestään) sen verran hoikassa kunnossa, ettei astuttaminen tuntunut miellyttävältä ajatukselta silloisena ajankohtana, joten ensi vuodelle meneepi. Muutenkin oltiin päästy niin hyvään kisarutiiniin, ettei tehnyt ihan heti mieli sitäkään katkaista, jos rehellisiä ollaan. Noutoa ollaan kyllä opeteltu, mutta ollaan aika tavalla lähtötilanteessa sen kanssa. ikuisuusongelma. Cloudy oli kuitenkin pätevä tokotti, kymmenes koe oli koularin arvoinen ja päästiin SM-joukkueeseenkin mukaan. Terveystarkit olivat luuston osalta täysin priimaa, silmissä näkyi muutamia ylimääräisiä ripsiä, jotka eivät ole vaivanneet koiraa mitenkään ikinä. Koiratanssin alkeiskurssilla käytiin, opeteltiin muutamia uusia liikkeitä sekä pari positiota. Näyttelyreissut on reissuista parhaimpia, Tallinan, Oulun ja Helsingin matkat ovat tuoreessa muistissa vieläkin. Cloudysta tuli valioluokkalainen ja tämän vuoden saldo on kolme titteliä (TLNW-13, EE MVA & FI MVA) joten ei hullummin. Cloudy kävi ensimmäistä kertaa JH-lainassa Aadalla Oulussa, joten sekin tavoite taavutettiin nippa nappa. Muutamat aksamöllit käytiin ja lopetettiin vuosi tekemällä treeneissä 17 esteen rata aikaan 29s risoineen, joten se on vain kisatuloksia vaille agilityvalio...!

Dacu
-
- Tokoilua

- Koiratanssia, oma koreografia -> ehkä kisoihin?
- Normaalipainoon pääseminen
- Uusien liikkeiden ja temppujen opettelua



Dacu harmittaa kovasti, kropan ongelmat ovat olleet esteenä oikeastaan kaikelle. Oikein mitään ei olla viitsitty tehdä, mainitaan, että Dacu oppi kiertämään osoittamani esineen sekä laittamaan pään lattiaa vasten. Wou, siinä meidän uudet temput. Ollaan käyty hierojalla, fyssarilla, osteopatiassa sekä kranio-sakraaliterapiassa, kaikista saatiin eri diagnoosit siihen, että missä on vika. Hoitoa kuitenkin jatketaan, päästään osteopatiaan taas 10.1. Ensi vuonna olisi ihanaa nähdä Dacun laukkaavan normaalisti, siihen tähdätään! 

tiistai 24. joulukuuta 2013

Liebster + messarin ostokset


Saatiin Ilonalta Liebster-palkinto, joten laitetaas se eteenpäin.





Liebster tarkoittaa rakastettu, rakkain tai suosikki. Liebster-palkinnon avulla on tarkoitus
saada huomiota myös niille blogeille joilla on alle 200-lukijaa. Kun teet Liebster-blog postausta, muista kertoa mitä itse Liebster tarkoittaa ja tietenkin ohjeet, jotka olen tuohon alemmas laittanut.


Ohjeet
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.
2. Valitse viisi (joilla on alle 200 lukiaa) ja kerro heille jättämällä kommentti heidön blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon antavat sen eteenpäin.

1. Kiitos Ilona!
2. Valitsenpas seuraavat:

Kertun kujeita
So damn Magical
Taivaanrannanmaalari
Dog´s life
Tassunjälkiä sydämmessä

_______________________________________________________________________
Lykkään tähän loppuun vielä kämäisen videon meidän messarihankinnoista, koettakaa kestää.





sunnuntai 22. joulukuuta 2013

ERI:n-omainen reissu

Kirjaimellisesti!

Nyt pääsee vasta kirjoittelemaan messarikuulumiset, viikon myöhässä! Viimeisimmät pari viikkoa ovat olleet melkoista hässäkkää koulun osalta, päivät ovat koostuneet lähinnä lukemisesta ja koirien lenkityksestä. Tämä ei ole mikään seliseli, vaan on ollut ihan oikeasti kiire. Viime keskiviikkona avasin maantiedon kirjan tarkoituksena lukea ½ tuntia, kelloa katsoin seuraavan kerran kellon ollessa lähempänä kahdeksaa. Jäi sitten Ceen kanssa treenit välistä, enkä tietty ilmoittanut, etten tule paikalle, koska tarkoitus oli tosiaan mennä. Voihan nolous. Mutta nyt saa huokaista, koska (tällä kertaa ihan oikeasti) ansaittu loma!

Palataan vielä viime viikkoon. Lähtöpäivää edeltävänä päivänä, keskiviikkona matkasuunnitelmat muuttuivat hieman. Kyytiimme lähtisi Niina & Lumi eikä mentäisikään yöksi kerrostalokämppään, vaan yhteen omakotitaloon Niinan ja Lumen kanssa. Kyllä kelpasi! Torstaina siis lähdettiin puoli kolmen aikoihin kohti Helsinkiä hyvässä seurassa.

(C) Jukka Pätynen Koirakuvat.fi

Helsingissä vasta tajusin, että meidän KT-numerot/kulkuluvat mitkälie olivat jääneet tulematta, muuton myllerryksessä varmaan mennyt postit sekaisin, mutta perille eivät olleet löytäneet. Sovittiin sitten Ritvan kanssa, että haen ne häneltä puoli kahdeksalta sunnuntaiaamuna, mikä tiesi aikaista herätystä.

Perjantain Helsinki Winner oli ehkä rennoin päivä. Eukkuja oli paikalla joka päivä noin kolmekymmentä, perjantaina ne tuntuivat kuitenkin kuluvan melko nopsaan. Tuttuun tapaan äippä esitti jälleen Cloudyn, kehän laidalla jännittäminen on paljon kivempaa, kuin kehässä hermoilu.
Tuomarina meillä oli perjantaina Hans Lehtinen, joka vaikutti mukavalta tuomarilta. Käsitteli koiria hyvin ja tuntui arvosteluissaan ottavan myös luonteen huomioon.

"Hieman kevyt rakenteinen kaunis raaminen narttu. Pää saisi olla voimakkaampi. Hyvä ilme. Kaunis kaula. Tasainen ylälinja. Sopiva luusto. Hieman korkea kinner. Ei täydessä karvassa."VAL ERI

 Loppupäivän sai pyhittää kokonaan shoppailulle! Suunnattiin heti ensimmäisenä HHC:n kojulle, josta lähti mukaan ensi vuoden treeninamit 75€ hintaan. Ostoksista voisin tosin tehdä erikseen oman postauksensa, koska niitä tuli taas tehtyä ihan kiitettävästi!

Lauantaina eurasierit kestivät lähemmäs kaksi tuntia. Tarkoitus oli kuvata, mutta kamera ei suostunut yhteystyöhön, josta suuttuneena en sitten kuvannut ollenkaan. Onneksi Aada ja Aniline tulivat eukkukehälle juttelemaan, oli kiva vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa!

"Hyvän kokoinen, reippaasti esiintyvä narttu. Hyvät pään oikeat mittasuhteet. Hyvät kulmaukset. Oikea-asentoinen häntä. Tänään hieman lyhyt turkki. Terveet liikkeet."VAL ERI

Eukkukehältä piti tehdä ryntäys suoraan alakertaan, jossa Niina ja Lumi olivat kehässä. Sen jälkeen piti vielä kiertää kaikki kojut vähintään kertaalleen läpi. Lauantain tavoite oli saada ostokset siihen malliin, ettei sunnuntaina olisi tarvinnut kiertää kojuja ollenkaan - turha toivo.

Sunnuntai oli juuri sellainen päivä, kun olin ajatellutkin. Päästiin sisälle, jonka jälkeen kävin hakemassa Ritvalta numerot (jotka olivat olemassa sitä varten, että päästäisiin sisälle..) Kuitenkin, koiratanssit olivat noin 10 minuuttia myöhässä, mikä oli Cloudyn kehän kannalta huono homma. Kävin molempien koirien kanssa lämmittelemässä kehässä ja se olikin paljon pienempi kuin muistin! Ceen kanssa ei pitänyt lämmitellä ollenkaan, mutta halusin nähdä, mitä mieltä se on screenistä - ei tuumannut mitään - hyvä. Kuulutukset eivät kuuluneet kunnolla sinne taakse, jossa me kisaajat oltiin. Jossain vaiheessa tultiinkin sanomaan, että siellä jo kerrotaan infoa Cloudysta, tuli siis melkoinen äkkilähtö kehään!

Lyhyesti ja ytimekkäästi kaikki meni aika pyllylleen, joskin koiraa ei ole syyttäminen, kun me ei edelleenkään oltu ehditty treenaamaan. Kuitenkin the-tilanteessa screeni olikin yllättävän kova juttu, se oli kovin jännä ja ehdottomasti katsomisen arvoinen. Niin minustakin.

(C) Jukka Pätynen Koirakuvat.fi
Tiina Jounio
Tekninen laatu 60
Taiteellinen vaikutelma 73
Kokonaispisteet 133

"Positioita pitää vielä harjoitella, edessä seuraamisen positio ei säilynyt! Hieman leudoskelua, mutta koira luotti ohjaajaan."

Hannele Parviainen
Tekninen laatu 68
Taiteellinen vaikutelma 70
Kokonaispisteet 138

Mirja Oviz
Tekninen laatu 60
Taiteellinen vaikutelma 60
Kokonaispisteet 160

Yhteispisteet 143,66

Nuo viimoiset pisteet jaksaa hymyilyttää, meillä meni tuplaten kehnommi kuin Salossa, mutta käytiin ainakin hakemassa kisakirjaan merkintä! Tuohon edessä seuruuseen on pakko kehitellä jotain, ei me voida kisailla jos se ei ole varma. (Tai noh, Cee nyt ei ole kovin suoritusvarma muutenkaan, mutta you know what I mean.) Laitetaan nyt vielä tällä kertaa sen piikkiin, että screeni oli kiva, koira oli herännyt aikaisin ja sillä oli raskaat kaksi päivää takana.
Cloudy on sitten maailman aamu-unisin karvapylly, joten kisat sisällä lämpimässä aikaisin aamusta ei saanut sen arvostusta osakseen.

Tämän jälkeen heitin Cloudyn äipälle, joka lähti sen kanssa kehälle. Itse jäin vielä Windyn kanssa odottamaan vuoroa, hienopieni Wintukainen oli hyvässä vireeessä!

Hannele Parviainen
Tekninen laatu 73
Taiteellinen vaikutelma 77
Kokonaispisteet 150

Mirja Oviz
Tekninen laatu 87
Taiteellinen vaikutelma 80
Kokonaispisteet 167

Tiina Jounio
Tekninen laatu 81
Taiteellinen vaikutelma 82
"Mukava kontakti ja positioissakin oli jo jokunen suunnanvaihto. Söpö pari"

Yhteispisteet 160

Cloudy oli sijalla 5/5 ja Wintu oli kolmas! Siihen nähden hienosti, että aloitin meidän ohjelman suunnittelin lauantai-iltana kello 20:54 ja tietenkin se ohjelma sitten kehässä unohtui. Mutta siinä oli einestä hyväksi ohjelmaksi, vaikka itse sanonkin, joten me kisataan sillä kyllä uudelleenkin, jahka ollaan treenattu!

Kerkesin juuri ja juuri kehälle näkemään Cloudyn kehän.

Arvostelu on Saksaksi ja siitä ei saa mitään selkoa, mutta tuloksena VAL ERI. Erinomainen reissu siis! Oli kyllä jokaisena päivänä kivaa huomata, että se turkin puuttuminen ei purrut laatuarvosanaan, tuosta löydettiin paljon hyvää ilman turkkiakin! Pitäisi saada joku suomentamaan tuo viimoinen arvostelu, käännöspalvelujen jonot oli pitkät ja sunnuntainakin piti vielä ehtiä shoppailemaan.

Dacu oli iskän luona hoidossa torstaista sunnuntaihin. Käytiin etukäteen ostamassa Daculle eväät, ettei sitä enää toistamiseen ruokittaisi väärin. Käytiin reissun aikana iskän kanssa aika monta puhelua koskien aihetta mitä Daculle saa antaa seuraavaksi. Dee ei tietenkään jäänyt ilman tuliaisia, se olisi ollut suurta vääryyttä se.

Siinä oli tiivistettynä KOIRA2013, jouluja kaikille lukijoille!



sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Ennenaikainen joululoma

Ehei minun osalta, mutta koirien suhteen sen sijan!

Messarin kisat lähestyy, mutta koiratanssimotivaatio on melko nollassa...mitä me ollaan siis tehty? Ei oikein yhtään mitään! Vinski on treenannut olkkarin lattialla pieniä postitionpätkiä, mutta muuten ollaan aika lailla vaan oltu. Eikä tässä edes osaa potea huonoa omatuntoa, koska toimettomuus on itse asiassa erittäin kivaa!


Kunhan saadaan messarin kisat pois alta, niin keskitytään enemmän tokoon, koska se sytyttää tällä hetkellä enemmän. Itsestäänselvää on ainoastaan se, että ensi vuonna kisataan Windyn kanssa avossa. Jonkin verran mielessä kummittelee kuitenkin, että ehdittäisiinkö mahdollisten pentujen keskellä myös Ceen kanssa avoimeen? Paitsi että se nouto, argh. Vinski the pätevä osaa voivoin liikkeistä jo tunnarin. Koska ei olla saatu ongelmia aikaan sen kanssa, niin varmasti jonkin toisen liikkeen kanssa saadaan kunnon problem pystyyn.



Dacun kanssa suunnattiin tiistaina Muurameen Päivi Kvistin hoitoon, kranio-sakraaliterapiaan. Kvist käsitteli Dacua noin tunnin, etenkin kalloa käsiteltiin. Sen maagisen "kyllä tässä on jotain vikaa/häikkää" lisäksi saatiin tietoon myös se, että Dacun ongelmat voisivat olla ehkä peräisin hermostosta, asia selviäisi kuulemma tarkemmin seuraavalla hoitokerralla, eli uudelleen mentäisiin. Dacun hoitohistoria on eeppinen; hierojan mukaan ongelman ydin on selkä, fysioterapiassa sitä ei saatu tarkkaan määriteltyä, osteopatiassa laitettiin ranteiden varaan ja nyt sitten hermosto. Tätä ratkaisuahan odottaa innokaammin kuin Salkkareiden päätösjaksoa ikinä.

Daculla on uusi takki, Hurtan talvimantteli. Se käytiin tosin ostamssa iskän kanssa jo syyskurakelien aikaan, mutta nyt Deetä ei palele pakkasella. Hieman se on lyhyt selästä, mutta seuraava koko olisi sitten ollut jo liian iso. Tuo on siitä hieno, ettei se edes huomaa sitä, että on takki päällä. Tuon lisäksi kun sille laittaa jalkaan vielä tossut, niin sitä ei pidättele mikään!


Meillä myös tapahtui muutto kerrostaloon ja huomio numero yksi on se, että Windy on jokseenkin rasittava. Dacu ei ole rapun äänistä moksiskaan, Cloudykin on oma itsensä niin kauan, kunnes Windy alkaa pörhistellä. Oma-aloitteisesti se ei ole toistaiseksi päästänyt ääntäkään, mutta Windyn jälkijunassa on kiva ihmetellä rappukäytävän ääniä. Niinkään ei väliä, pysyykö W hiljaa messarissa, mutta kunhan nyt pysyisi hiljaa täällä, niin olisi aika jees.
Keskiviikkona meillä on viimeiset aksatreenit, sitten on messari ja sitten jäädään joululomalle. Tammikuu otetaan varmaan aika iisisti, ellei treenimotivaatio iske.

Pitäisi varmaan laittaa kuvat jonnekin muualle ja vasta sitten bloggeriin, koska laatu kusee noin mukavasti.