sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Jattirallyt

Tänään olin koirien kanssa oman seuran järjestämissä Jattirallyissa, osallistuttiin vain mölliagiin, vaikka siellä oli myös mätsäri ja koiratanssimöllit. Niin, minähän ajattelin, että mentäisiin koiratanssiin, mutten tohtinut ketään noista sinne ilmoittaa. Dacun kanssa ei ole kipuilujen kanssa viitsinyt treenata ollenkaan, eikä kyllä noiden muidenkaan kanssa ole treenattu koiratanssia sen ahkerammin. Mätsäri puolestaan olisi ollut vasta iltapäivällä, joten sinne ei jaksanut jäädä, vaikka käytiinkin viimeksi moisessa huhtikuussa. Ensi kuussa sitten mennään vihdoin mätsäriinkin!

Today, I was own society organize to Jattirally with my dogs, we take part in only informal agility, even though there was match show and informal freestyle too. Well, I thought, than we going to freestyle, but I did not bother report any dog in there. Dacu is sore, so we did not train any more, but I did not train to freestyle with Windy and Cloudy either. Anyway, the match show had been in afternoon, so I don´t stay until there. We went to match show the last time in last april, next month we go to match show, absolutely!


Ilmoitin pitkästä aikaa, viiden kuukauden kunnon aksatauon jälkeen Windyn minimölleihin! Teemana oli mölleillä hyppy-putkiradat, joten uskalsin sen sinne viedä, kun ei ollut pelkoa kontakteista. Cloudyn maksimölleihin uusinnan kera ja myös Ransu tuli paikalle, sen kanssa medeihin uusinnan kera. Joka kokoluokassa tuli siis juosta!

I reported to Windy in the mini, we had five months break to agility. Theme was jump-tube path, so I ventured to reported Windy in there. We don´t have scare to contact barrier. I reported to Cloudy in the maxi with renewal. Ransu going there too, it announced in the midi with reneval. So, I was run every size class!

Ensimmäisenä oli vuorossa rata Windyn kanssa, josta saatiin HYL. Mutta, miten hienoa oli päästä tekemään viiden kuukauden tauon jälkeen kunnon rataa pienen sähköjäniksen kanssa! Windy oli kyllä ihan intopinkeänä, näytti siltä, ettei se meinannut uskoa, että se pääsee radalle. Alkuun itse mokasin ohjauksen putkeen, josta syystä kielto ja puolivälissä Windy tuli suoran putken takaisin päin, josta se hylly. Windy meni kuitenkin lujaa ja meillä oli kivaa! Aika oli muistaakseni jotain puolisen minuuttia säätöineen. Aivan varmasti teen joku kerta hallilla sille oman putkirallin!

The first was Windy´s path, to give rejection. But, it was very great, than we reached to path in together, me and my small electric hare! Windy was very, very excited, it seemed, than it don´t believe, than she reached in path. In begin I screwed up control tube, which was followed by a ban. In midway Windy came in the direct tube comeback, which was about to discard. Anyway, Windy went very quick and we have fun! I remember, we time was a half minute. Some time I make tube rally from Windy!


Ransun kanssa ensimmäinen medirata sisälti paljon, paljon naurua! Ransu hyppäsi ensimmäisen esteen kunnialla, jonka jälkeen se sai totaalisen hepulin ja juoksi ympäri kenttää hypäten samalla putkien ylitse. Ei siinä voinut yleisön mukana muuta kuin nauraa ja samalla yrittää kutsua koiraa takaisin. Lelulla sainkin Ransun huomion ja saatiin rata kunnialla loppuun, hylkäyshän sieltä kuitenkin tuli. Hauska sellainen!

Toinen rata sujui sitten ilman hepuleita, mutta olin liian hidas ja Ransu ehti sujahtamaan väärään päähän putkea. Muuten se oli niin pätevä! Rata meni mallikkaasti suoralle putkelle asti, jossa itse sähläsin. Valssi oli myöhässä, mutta eihän sitä olisi tarvittukaan, Ransu meni putkeen hienosti takaaleikkauksella! Treeneissä se ei ole mennyt putkeen jos olen leikannut takaa, joten tuli yllätyksenä, postiivisena sellaisena! Aidoillakin Ransu irtosi niiiin hienosti, en tajua miksi rataantutustumisessa hidastelin aidoilla siihen malliin, että se ei irtoa kuitenkaan. Ja pöh!

The first path with Ransu included very, very much laugh! Ransu jump to first barrier to honor, but after it, its received rampage-scene! Ransu run around to filed and jumped pipes of tubes. So, I can´t do more than laugh with public, I try received contact to Ransu and it managed to toy. We conducted to path out, there come a rejection. But funny such!

The second path went without rampage-scene, but I was too slow and Ransu had time to go the wrong end of the tube. Otherwise, it was very valid! The path went smoothly until the direct tube, when I actually screwed up. Waltz was later, but after all, it would have been necessary at all. Ransu went to tube some great behind-section! In practice its has not gone to tube, if I clipped from behind. So, it came surprise, as a positive! In the jumps Ransu came off the so great! I don´t understand, why I thought, than its not came off. And poof! 



Cloudyn kanssa alkoi sitten vähitellen olla oma kunto jo loppu, mutta senkin kanssa mentiin ne kaksi rataa! Ensimmäiseltä radalta saatiin monta tyhmää virhettä johtuen omasta huolimattomasta ohjauksestani. Yksi rima tuli alas, kun Cloudy hyppäsi hypyn täysin paikoiltaan ja kaksi kieltoa putkilta. En edes muista, koska olisin kisoissa ollut noin väsynyt, mutta viimeiselle radalle päätin tsempata!  Otin sellaisen "nyt mennään ja kunnolla" - asenteen ja sehän meni kaikkiin putkiin ja hypyillekin itse! Loppupuolella itselläni oli loppua kunto erittäin pahasti kesken ja maaliin tullessa ensimmäisenä mielessä oli oma sininen vesipullo, sen jälkeen vasta se, että mehän tehtiin nolla!
Aika oli 37 sekuntia risoineen ja sijoituttiin kolmansiksi! Saatiin keltainen ruusuke ja laatikosta (joka oli täynnä tavaraa) otin kestävän oloisen vinkulelun Dacua ajatellen, kun se ei päässyt tälle reissulle mukaan. Kisojen jälkeen käytiin vielä Musti&Mirrissä ostamassa koirille ruokaa, Maukas-pötköjä sekä kaksi pussia luita. Kun tultiin kotiin, nappasin Dacun kyytiin ja vietiin koirat autolla uimaan, koska oli niin kuuma. Uitin niitä puolisen tuntia ja sitten autokyydillä takaisin syömään jäisiä luita. Niin, koirat söivät, en minä, koska grillasin kanaa.

When was Cloudy´s turn, my own condition began to be at the end of, but we going they two path! The first path we received many stupid error, because my control was careless. One lath came down, when Cloudy jump entirely of position and two ban to tubes. I don´t remember, when I was that tired in race, but I decided to, than the last path go to properly! I took such "now we go and properly" - attitude. And it action, because Cloudy went every jump and tube. Towards the end of own condition was final and when we go to finish, I thought first my blue water bottle..and then, that we received zero! 
The time was 37 seconds and we are third in! We received to prize yellow rosette and the box (which was full of stuff) I took squeaky toys, which affected by a sustained. It for Dacu, because it not take part in. After the race we visit to Musti&Mirri and I bought food for dogs, meat and raw bones. When we came to cottage, I took to Dacu picked up. The dogs were taken by car to swim because it was so hot. They swimming 30 minutes and a ride back to the car to cottage.



Tähän loppuun vielä sellainen julistus, että Nelli (nuorempi kissani) täyttää tänään neljä vuotta! Isopienikissa jo!

To this end still kind of declaration, that Nelli (the younger cat) four years old today! Bigsmallcat already!

perjantai 26. heinäkuuta 2013

Meidän epäonnennumero ei ole 13

Tänään suunnattiin auton nokka kohti Laukaata, tokokokeeseen melkein kuukauden tauon jälkeen, kun ei olla tosiaan käyty missään sitten SM-kisojen, eikä myöskään treenattu. Lähdettiin vähän sillä asenteella, että mennään kokeilemaan miten menee, joskin koepaikalla alkoi kaduttaa se, ettei harjoiteltu paikkista yhtään ja viimeisin kerta oli se, kun oltiin SM-kisoissa - ja silloinhan se nousi.

Today we direct cars nose at Laukaa, we going to obedince almost month after break. Well, we didin´t visit any test after the Finnish championchip race. I going there it is an attitude, than how goes it goes. On the spot I began to come back of haunt, than we didn´t had been practised in a dormitory anything. The last time, when we did it, was the Finnish championship race - and then, Cloudy rose in there.


Alokasluokassa oli vain viisi koiraa, eli hyvin vähän. Tosin, koko koe oli rajoitettu viiteentoista (15) koiraan, joten sain kyllä olla iloinen, että molemmille koirille sain paikat. Vaikka toisaalta, sähköpostini mukaan lähetin ilmoittautumiset minuutin yli ilmoittautumisajan aukeamisen jälkeen. Kannatti siis olla kerrankin ajoissa!

In the rookie class was only five dogs. Well, the exam has limited fifteen (15) dogs. So, I got to be very happy, than my both dog made it into the exam. Secondly, according to my e-mail, I send the registrations after minute following the launch of the registration. So, supported be time for once!

Kisattiin Cloudyn kanssa numerolla 13, epäonnennumerolla siis! Windy oli viimeisenä numerolla 15, eli meidän välissä oli vain yksi koira. Tuomarina oli Harri Laisi.
Cloudyn pisteet ensimmäisenä.

Luoksepäästävyys (accessibility) 10
- Paikoillaan, kuten aina.
- Still, as always.

Paikalla makaaminen (dormitory) 10
- Tämä jännitti aivan hirmuisesti! Cloudy meni nätisti maahan ja pysyikin siellä melko nätisti, muutamia vilkuiluja tai pieniä asennon korjaamisia, mutta muuten piti kontaktinkin melko nätisti. Pätevä pieni!
- This exciting just terribly! Cloudy went nicely ground and stay there enough finely, few keep looking for and small in order to correct the position of, but otherwise, it stay there good. Qualified small dog!

Seuraaminen kytkettynä (following connected) 8
- Laiskaa menoa, joten annoin toisenkin käskyn kesken seuruun ja jätätti käännöksissä. Positiivisena juttuna, se teki perusasennot! Ne on kusseet ainakin kolmessa edellisessä kokeessa, joten kyllä se jotain vielä osaa.
- Lazy go, so I gave additional command during the motion. Positive thing: Cloudy made the basic positions! They are gone bad at least three latest exam, so yes it is still part of something!

Seuraaminen taluttimetta (following free) 7
- Samat asiat kuin kytketyssä seuruussa; jälleen yksi lisäkäsky ja jätättämistä käännöksissä. Perusasennot muisti onneksi edelleen.
- Same things than following connected; I gave one additional command again and Cloudy was slow in the following. 

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä (country to follow the flow) 8
- Se meni maahan!! Se on kolmen peräkkäisen nollaamisen jälkeen jo melkoinen saavutus. Eh...kuitenkin, jouduin taas antamaan lisäkäskyn muutaman askeleen seuruun jälkeen ja maahanmeno oli kuulemma melko hidas, vaikka Cloudy alkoikin suorittamaan sitä heti käskyn saatuaan, tuomarin sanojen mukaisesti.
- It go down!! It is three consecutive reset after quite an achievement. Whatever, I give additional command again, because Cloudy following very slow. The down under was slow, even though Cloudy begin it immediately upon receipt of. Judge said this.

Luoksetulo (recall) 7.5
- Tuli vasta toisesta käskystä ja hitaasti, mutta perusasento oli suora! Tuomari sanoi pudottaneensa suurimman osan pisteistä juurikin sen lisäkäskyn vuoksi.
- Cloudy came not until second command and slow, but basic position was a direct! Judge said, than he drop the most points of second command. 

Seisominen seuraamisen yhteydessä (stand in follow) 10
- Se oli hieno! Jaksoi seuratakin kunnolla siihen asti, kuin liikkurilta tuli pysäytyskäsky.
- It was great! Cloudy period follow very good until such time as directed by the movement came to a stop command.

Estehyppy (hurdle jump) 9
- Ääh, mokasin tämän itse! Olisi kuulemma muuten antanut kympin, mutta rintamasuunta oli vino. Justiinsa, asia joka oli täysin minun päätettävissäni, jonka olisi voinut korjata miten monta kertaa vaan ilman, että se vaikuttaa pistemäärään. Cloudy kuitenkin hyppäsi hienosti ja pysähtyikin nopeasti. Eikä siitä omasta mokailusta mennyt kuin vaan piste, onneksi.
- Nah, I blew this for yourself! It would be heard otherwise provided ten, but the direction of the front was crooked. Of course, the thing that was completely up to me, which could have corrected the number of times, but without that, it affects the credit. Cloudy, however, jumped well and came to a halt quickly. And on his own fuckin 'gone to the point, but, fortunately.

Kokonaisvaikutus (overall) 8.5
- Tuomari sanoi, että iloista yhteistyötä, joka ilmeni parhaiten juurikin meidän hyvin sujuneista liikkeistä. Seuruut kuulemma laskivat kokonaisvaikutusta alemmas.
-  He said that the joys of co-operation, which showed the best Right about our success during the movement. Reportedly declined to follow the overall impact of the lower.

Ajattelin että sieltä tuli taas hyvä kakkonen, vaikkei yhtään nollaa saatukaan. Palkintojenjaossa neljänneksi kuulutettiin kelpie, joka sai 165p...eli siinä tapauksessa meillekin ykkönen olisi tiedossa! Kyllä, 169p ALO1 ja 3.sija!
Ensimmäinen kerta, kun sijoitutaan tokossa ja saadaan pokaalikin!
I thought that there was again a good runner-up, even if no reset not materialize. Prize ceremony fourth proclamation kelpie, who was 165p ... that is where one should be known to us! Yes, 169p 1st prize and 3rd place!
The first time a ranking of obedience and a trophy!

                                    


Sitten Windyn pisteet.

Luoksepäästävyys (accessibility) 9
- Nousi seisomaan ja peruutti askeleen-pari. Sen jälkeen pysyi kuitenkin paikoillaan, haisteli tuomaria ja antoi silittää hyvin.
Stood up and withdrew a step-couple. Since then, however, remained in place, sniffed, and gave the judge finishes well.

Paikalla makaaminen (dormitory) 10
- Nättiä ja näytti olevan kauniimpaa kuin Cloudylla, mitä nyt sivusilmällä sitä katsoin.
Pretty and seemed to be more beautiful than Cloudy, what is now the corner of his eye it looked.

Seuraaminen kytkettynä (following connected) 8
- Hieman jätätti ja suoritti perusasennot turhan kaukana, eikä kontakti ollut kauneimmasta päästä, mutta Windyn seuruuksi se oli aika hienoa menoa!
A little slow and carried out the basic positions too far away for the contact had the most beautiful head, but the Windy monitor it was pretty cool stuff!

Seuraaminen taluttimetta (following free) 7
- Sama kuin kytketyssä seuruussa, en muista, oliko siellä jotain muutakin ihmeellistä, mistä lähti pisteitä.
Same as connected following, I do not remember whether there's something else amazing, from the left to score points.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä (country to follow the flow) 9
- Seuruussa jätätti, mutta itse maahanmeno oli nopea ja nätti.
- In the following was slow, but the country round was fast and pretty.

Luoksetulo (recall) 8
- Itse luoksetulo perusasentoineen oli aika nappisuoritus, mutta Windy meni makaamaan, kun äiti jätti sen istumaan.
In fact, recall its basic position had time to perfect achievement, but the Windy went to lie down, when the mother left it to sit.

Seisominen seuraamisen yhteydessä (stand in follow) 0
- Meni maahan, joten koko liike nollille. Äiti sanoi antaneensa liian tiukan käskyn, jonka seurauksena se piippi meni maahan. Onneksi tämä jäikin sitten ainoaksi nollatuksi liikkeksi.
Went to the ground, so the whole business zeros. Mother said, had given too strict command, as a result, it went to the namby-pamby land. Fortunately, this was the only reset the business.

Estehyppy (hurdle jump) 9
- Hieno! Esteen toisella puolella Windy oli vähän lahna ja liikutteli etujalkoja, josta syystä taisi se pistekin lähteä.
- Fine! The barrier on the other side was a bit windy bream and move the front legs, which is why it would one point to leave.

Kokonaisvaikutus (overall) 8
- Tähän en osaa sanoa sen tarkemmin mitään, kun en tuomarin puheita kuullut.
- I didn`t hear, what the judge said, so I can´t say anything this towards.

Harmillinen tuo seisominen, kun se olisi ollut muuten ykkönen, mutta näillä pisteillä yllettiin kakkostulokseen, eli 151p ALO2.
An unfortunate that stand out when it would have been number one in the way, but at that second result was not achieved, ie 151p 2nd prize.


Mutta Cloudyn kohdalla voikin sanoa jo yhtä vaille. Uskomatonta, että sitten kun saadaan se yksi ykkönen, niin meidän kisailut alokasluokassa on kisattu ja sitten avoin luokka kutsuu! Ehheh, heti kun nouto saadaan kuosiin...!
But the Cloudy one might say for one less. I can not believe that, then when you give it to one number one, so our games and fun beginner class had race and then open class calls! Ehheh, as soon as you pick up a ... into shape!

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Kireyttä, jäykkyyttä & pupulaukkaa

Tosiaan, täällä mökillä koirat saa lenkkeillä vapaana ja minä käytän sitä erinomaisena mahdollisuutena noiden liikkeiden kyttäämiseen, varsinkin Dacun. Se liikkuu melko samaan tapaan kuin talvellakin, tosin kehtaisin jopa väittää, että niitä onnistuneita laukka-askelia tulee enemmän kuin ennen. Heti sen jälkeen se palauttaa kuitenkin maanpinnalle, kun aloittaa pupulaukan. Ainakin se ui samaan tapaan kuin ennen, se jos mikä on positiivista, kun meidän lenkit kuitenkin koostuu aina myös niistä uintireissuista.

Sure enough, here at the cottage dogs may jog-free and I use it as an excellent opportunity for those watching the movements, especially Dacu`s. It moves quite the same way as in the winter, but I venture even argue that they are successful curing steps will be more than before. Immediately after it returns to the surface, however, when you start the canter bunny. At least it swims in the same way as before, it is a positive, if anything, when our loops, however, is always made up of the swimming trips.



Eilen pistin lenkillä merkille, että Dacu ontui, joskin hyvin vähän. Yksi tai pari askelta sinne tänne, sen jälkeen käveli taas normaalisti. Illalla kun venyttelin ja hieroin sitä, niin se ei kääntänyt päätään oikealle puolelle ollenkaan. Ja koirasta selvästi huomasi, että se oli kipeä ja siihen sattui. En sitten viitsinyt vaatia siltä tekemään sitä tai edes yrittää enää. Dacu on ahnein koira, minkä tiedän ja se ei ole ikinä ennen makupalasta kieltäytynyt. Ei se kropan kääntäminen sille ole aina ollut helpoimmasta päästä, mutta se on tehnyt sen makupalan toivossa aina ja kun ollaan tätä harjoitusta puolen vuoden ajan tehty miltei päivittäin, siitä on tullut koirallekin helppoa. Nyt kun se kieltäytyy ruoasta ensimmäistä kertaa elämässään, niin kaikki ei tosiaankaan voi olla hyvin.


Yesterday the sting of the loop, the Dacu met, albeit very little. One or a few steps here and there, then walked back to normal. At night when stretched and rubbed it, so it does not turn his head to the right side at all. And the dog clearly saw that it was sore and it hurt. I did not then bother to require it to do it or even try anymore. Dacu is the greediest dog that I know, and it has never before refused to taste a piece. It's the body's translation of it has not always been the easiest, but it has made it a treat and always hope when there is this exercise a half years of almost daily, it is easy to become a dog each. Now, when it refuses food for the first time in his life, so everything is really can not be good.

Tämän lisäksi tänään, kun oltiin lähdössä lenkille, se ontui jälleen. Lopetti sen kuitenkin yhtä nopeasti, kuin oli aloittanutkin. Jossain vaiheessa lenkkiä käveli kenossa vasemmalle ja siinä vaiheessa meinsin jo soittaa äidin hakemaan meidät kotiin, mutta koska tuo käveli kuitenkin reipaasti, niin päätin jatkaa matkaa kotiin asti. Viimeisessä ylämäessä se hyytyi, se olisi voinut olla kuin isänsä vuosi sitten. Nearsille oli viimeisenä vuotenaan melko tavanomaista menettää voimat viimeisessä ylämäessä, sen käveli aina hitaasti ja himmaten. Mutta se oli 13-vuotias, ei seitemän.

In addition, today, when we were getting ready for a run, it met again. However, it stopped as quickly as it was started. At some point, links to the left and walked into the waterline at the time I was going to already plays mother to get us home, but because of that, however, walked lustily so I decided to continue the journey's home. The last uphill, it froze, it would have been like a father a year ago. Nears It was the last year of a fairly conventional forces lose the last uphill, its always walked slowly and heavily. But it was the 13-year-old, not seven.

Huomenna Dacu pääsee tätini luokse käsiteltäväksi. En odota, että ongelmaa saataisi tällä ratkaistua, mutta kunhan tuon olo helpottaisi, niin se riittäisi tältä erää.

On tomorrow Dacu goes to my aunt justice. I don´t wait, than problem get solve this time, but as long as the Dacu´s feeling should be better, its enough this time.

Kuten huomata saattaa, suurin osa tekstistä tehty käännösohjelmalla, koska nyt en jaksanut ryhtyä omalla englannilla väkertämään.

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

FIN MVA EE MVA JV-11 V-11 EEJV-12 EEV-12 TLNW-13 Blueberry Kiss Barcelonnette

Mistähän sitä osaisi aloittaa? Vaikkapa tästä meidän varsin onnistuneesta Oulun reissusta!

Suunnitelmiin tuli melko iso muutos, ollessani Windyn kanssa leirillä äiti ilmoitti, että mennäänkin kaverimme Tuulan kyydissä Ouluun ja yövytään myös samassa huoneessa matkaseurueen kesken. Siinä vaiheessa oli jo selvää, että Windy ja Dacu eivät pääsekään turisteiksi. Lähdettiin perjantai-iltana ajamaan kohti Oulua ja hyvässä seurassa matka sujui yllättävän nopeasti, tosin Palokan kohdalla hokasin, että shampoo jäi kotiin! Onneksi Palokan Musti&Mirri oli vielä auki, joten ei kun vaan ostoksille. Ostin jonkin random-pullon, joka kuului "osta 2 maksa 1"-kampanjaan, joten otin sitten shampoon kanssa sellaisen ison majavalelun! Myyjäkin varoitteli, ettei varmasti ole kovin pitkäikäinen lelu, mutta yritetään pitää se kuosissa (= eli ei anneta Dacun iskeä hampaita siihen). Shampoo saatiin ostettua ja hotellikin löydettiin, joskin ei juuri muuta tehtykään, kun pissatettiin koirat ja raahattiin itsemme nukkumaan.
Olen minäkin koiranomistaja, syön hotelliaamiaisella lettuja sillä aikaa kun äitini pesee koiraani hotellihuoneessa. Torstai-iltana lenkillä Cloudy löysi jonkun paskan, missä oli kiva käydä pyörähtämässä ja vaatihan se sitten useamman pesun saada haju pois, vaikka koira pestiinkin heti lenkin jälkeen.

The plans became a big change, when I was to camp with Windy, my mum called and said, than we go to show with my friend Tuula and to stay the same hotel room. This meant, that Dacu and Windy don`t come along. We went to Oulu in friday-evening and the trip belonged to quick in good company, of course. Indeed, when we were under the Palokka, I notice something. I forget shampoo in home! Luckily, Musti&Mirri was yet open, so I bought new shampoo from there. The shampoo included "buy 2 cost 1"-campaingn, so I took the big beavertoy with shampoo! Seller warning, than the toy are not very sustainable, but we try keep it intact (= that is not given Dacu`s to touch it). Anyway, shampoo found and also hotel found, we only lead to dogs outside and went to sleep.
I am very good dogowner, I eat to hotel breakfast pancakes, meanwhile my mum clean my dogs in hotelroom. In Thursday-evening in loop Cloudy found something shit, where was very nice visit spin! It required more washing, because the odor had to get out of the dog.



Laatu huimaa, mutta maailman parhaat kuvattavat!

Lauantai-aamuna näyttelypaikalla oli kylmä. Toisinaan satoi ja kylmä tuuli piti huolen, ettei ehtinyt tulla turhan lämmin. Meidän kehä oli vasta iltapäivällä, oikeastaan Cloudy oli viimeinen koira koko kehässä. Mutta olimme näyttelypaikalla ennen kymmentä, koska äiti oli luvannut esittää kaksi labradoria ja nehän alkoivat heti kympiltä. Unohdin kameran meidän omaan autoon, mutta ei aika käynyt silti pitkäksi. Katsoin mielenkiintoisia kehiä, juttelin ihmisten kanssa ja kävin ostoksilla! Oikeastaan olin tämän näyttelyn osalta jälleen hillitty ostoksien suhteen, mitään enemmän tai vähemmän turhaa en ostanut, pelkästään treeninameja! HauHau:n kojulla aikaa hurahti mukavasti ja sieltä sitten lähdin kahden kassin kanssa, joissa oli 70€ edestä treeninameja! Okei, kympillä ostin leluja. Olin jälkiviisas ja ostamisen jälkeen ajattelin, että tästä eteenpäin voisi palkata myös enemmän leluilla, mutta molempi parempi! Noita nameja menee oikeasti aivan julmetut määrät, päivittäiset treenit/temppuilut, jumppauksessa ja luoksetulopalkkana...kolme laatikkoa lihatikkuja, lähes kaksi kiloa kanakierretikkuja, puoli kiloa ankkafileetä - ja tonnikalapaloja riittävät ehkä syksyksi?

In Saturday-morning in showplace was cold! Sometimes rainy and the cold windy took care of, than not become too warm. Our ring was until afternoon, Cloudy was last dog whole ring. But still, we were in showplace before the clock was ten, because mum had promise present two labrador and they started at ten o`clock. I forgot my camera in our car, but time are not for along. I watched interesting rings, talked with humans and visit shopping! Really, I was low-key purchases in terms of, I don´t bought any useless, only wage for dogs! In HHC`s point of sale time and money spend very much. I went there with two bags, now we have wage for whole autumn! I bought three box meal sticks (meal, chicken and sheep), almost two kilos thread the chicken and ½ kilo duckfillet and tunapiece. I bought three toys too, I thought, then I can use toys usually. These pay in total 70€, but it is cheap, if than I buy to shop.

Kamera ei suostunut yhteistyöhön
Joka tapauksessa, päästiinhän mekin sitten vihdoin ja viimein kehään. Meillä oli tuomarina Tuula Savolainen, joka vaikutti olevan melko pikkutarkka sen perusteella, mitä ehdin näkemään, kun tuomari arvosteli hirvikoiria. H:ta ja EH:ta siinä paljon näkyi...tämä sama tuomari oli meillä viime vuonna Jämsän ryhmänäyttelyssä ryhmätuomarina (Cloudy oli ollut tosiaan ROP) mutta ei jatkoon päästänyt, ylläri. Eikä nytkään ollut sen suuremmat odotukset. Eukkuja oli vain kaksi.



Äidin suunnistaessa koiran kanssa kehään jäin itse paskahalvauksen partaalla pitämään peukkuja. Cloudy esiintyi nätisti ja liikkuikin reippaasti, kun ei ollut kuuma keli. Junnunarttu sai EH:n, enkä uskaltanut odottaa Cloudylle parempaakaan tulosta. Näytti kuitenkin, että tuomari jollain asteella Cloudysta tykkäsi ja kun satuin vilkaisemaan pöydän suuntaan, niin siellä kehätoimitsija otti sinivalkoisen ruusukkeen. Ei kai vaan meille? Sen lisäksi vielä valkoisen ja punakeltaisen...ne oli meille! Siinä sitten äidin käteen tyrkättiin kasa ruusukkeita ja kun edellämainittujen lisäksi kasasta paljastui vielä punavihreä ruusuke, tajusin. Cloudysta tuli Suomen muotovalio!

Anyway, Cloudy went to ring in afternoon. Tuula Savolainen was our jugde, she was our jugde in last year too, group show in Jämsä. She was group jugde, and she not put Cloudy continuation, what a suprise. Cloudy´s beyond was one eurasier, it was bitch in junior class. My expectation don´t was very high, because jugde affected to strict. She give much good (H) and very good (EH). 
When mum went to ring with Cloudy, I stay to rings wing keep to thumbs. Cloudy appear very good and move lustily and beautiful. It was good weather from Cloudy, when not very warm. Other eurasier received EH, so I did not belive, than Cloudy to be able to better result. The jugde seemed to like Cloudy to some extent and when I glanced to table, there ring secretary took to blue and white rosette. I guess, but for us...? Its in addion to white- and red and yellow rosette too...they were from Cloudy! A pile of rosettes awarded to the mother and when aboves in addion to there revealed red-green rosette too, I realize. Cloudy became Finnish champion!

 Samalla Cloudysta tuli huhtikuussa Tallinnasta saadun sertin myötä Eestin muotovalio, eli EE MVA!




At the same time Cloudy became Eesti champion, EE MVA! Because Cloudy received sert to Tallinna in the last april.






Ryhmäkehä oli meidän osalta vain kunniakierros, sielläkään en tosin esittänyt Cloudya itse. Päivä veroitti sen verran, että ilta menikin sitten meidän molempien osalta hotellihuoneessa löhötessä. Hienoa valioitumisen juhlistamista, eikö vain?
Seuraavana päivänä meidän kehä alkoi aiemmin, Cloudy oli 20.koira kehässä. Tuomarina meillä oli Veiga Vitor Portugalista. Sunnuntain kehä ei jännittänyt itseäni ollenkaan, edellisen päivän tulos oli sen verran tuoreena mielessä, että oli aivan sama, miten menisi nyt. Valioluokka korkattiin kuitenkin varsin hienosti!
VAL ERI VAK1 SA PN1 CACIB ROP
Arvostelusta en saa selvää tuon taivaallista ja häpeäkseni pitää tunnustaa, että lauantain arvostelu on hukassa. Hmm..taitaa olla ennätysnopea aika arvostelun hukkaamiseen tähän mennessä! Viikonlopun palkintosaldona seitsemän ruusuketta ja viisi pyttyä sekä Musti&Mirrin lahjakortti, josta siitäkään en ole varma, missä lie on..

Iltapäivällä Cloudy meni elämänsä ensimmäistä kertaa junnukoiraksi, kun olin luvannut sen Adalmiinalle junnulainaan. Cloudy esiintyi melko kivasti, liikkeistä kyllä huomasi, että sitä väsytti. Oli kuitenkin mahtavaa huomata, miten se menee vieraan kanssa nätisti kiinnittämättä meikäläiseen mitään huomiota! Pääsivät vieläpä 28 kilpailijan joukosta 10 parhaan joukkoon!
Mielelläni lainaan Cloudya junnuilemaan toistekin, harmi vaan, että ollaan justiinsa jättämässä kehäilyt Suomen kamaralla vähemmälle.

Group ring was our part only lap of honor, there not showed Cloudy self. Day was the amount of heavy, than evening elapse in hotel room to resting, us both. Very good champion worth celebrating, isin´t it? 
In Sunday our ring started before than last day, Cloudy was 20th dog in ring. The jugde in today was Veiga Vitor, to Portugal. Result don´t exciting me anything, because last day went to so good. But champion class started quite great! Cloudy was BOB and received CACIB! 
I can´t understand review and Saturday review is lost. Oops, it is record high speed time to review lost! The weekend produced a few prize, seven rosette and five trophy together with gift certifikate, which I don´t sure, where is it..

In afternoon Cloudy went to junior handler with Adalmiina. Cloudy occurred quite good, movements I notice, than it was some tired. It was awesome notice, how great Cloudy occurred with stranger. They reached 28 competitor out of top 10! 


                                                   Maailman hienoin
   

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Pikkuhiljaa

Jos minulta kysyttäisiin, niin Dacun ongelmat eivät ratkeaisi niin pikkuhiljaa, vaan nopeasti!

If asked to me, Dacu`s promlems do not resolved little by little, just a quick!

Dacu oli perjantaina fysioterapiassa Hannelen vastaanotolla. Otin jälleen tunnin ajan, jotta jäisi aikaa myös kotihoito-ohjeille, joille ei edellisellä kerralla jäänyt aikaa. Aluksi Daculta katsottiin liikkeet kaikissa askellajeissa, jonka jälkeen hoitopöydälle. Hannele sanoi monta kertaa Dacun olevan ihmeellinen koira, koska kun Hannele sille ensimmäiset käsittelyt teki, Dacu tuntui todella jäykältä. Muutaman toiston jälkeen se oli kuitenkin kuin aivan eri koira. Ei, Daculta ei missään tapauksessa ole keho kunnossa, mutta lyhyellä käsittelyllä siitä saa eri kuvan, kuin jos käsittelisi koiraa pidempään. Tätä voi ilmeisesti pitää hyvänä uutisena...?

Dacu was on friday in physiotherapy Hannele`s reception. I took a hour time again, because last time we didin`t have time for home care instructions. At first Hannele watches Dacu`s gaits and then we put Dacu`s on the changing table. Hannele says many times, that Dacu is offbeat dog, because when Hannele made for Dacu the first treatment, Dacu seem very stiff. After few recetition Dacu was than different dog. No, Dacu`s body are not all right, but in the short treatment that may be a different image, than if the deal a dog for longer time. This can keep as good news....?



Dacusta kuulemma nykyään huomaa sen, että se on käynyt uimassa! Hannele sanoi, että koirasta huomaa nopeasti, että ollaan uitu paljon. Etenkin Dacun selässä oli vähemmän jumia kuin viimeksi ja uinti on vaikuttanut positiivisesti muuallekin kehoon, mutta erityisesti selkään. Ei ollakaan täysin turhaan käyty uimassa joka päivä, eikä harvinaisia ole nekään päivät, että käydään uimassa kahdesti ja sellainen päivä olikin itse asiassa juuri tänään. Meidän uintireissut eivät ole sieltä lyhyimmästä päästä, jos noilta kysyttäisiin, ne asuisivat järvessä, mutta tavallisesti meidän uintireissut ovat vartista eteenpäin aina sinne tuntiin asti. Mahtavaa, että uinnin vaikutukset näkyvät koirassakin noin hyvin!

To Dacu appear to notice that it has been swimmig! Hannele said, than to a dog notice easily, than we are has been swimming a lot. Specially Dacu`s spine was better than last time and swimming has affect positively whole body, but notably in spine. We does not have all been swimming in completely for nothing every day. However, it is not uncommon go to for a swim twice a day for one day was, in fact, just today we going to swimming two time, in the morning and in evening. We swimming trips are not very short, if I asked dogs, they live in lake, but usually our swimming trips are at least quater, but they can last up to an hour. Awesome, than swimming inpact as a dog continue to! 

Dacu pysyi paikoillaan hyvin, mutta reagoi herkästi selän hoitamiseen, koska siellä kipukohta varsinaisesti on. Selän hoitamisen jälkeen sain Hannelen opastuksella kokeilla Dacun venyttelyä, mikä lähti sujumaan sen verran hyvin, että osaan Daculle tehdä sitä samaa kotonakin. Venyttelyn aikana Dacu makasi pöydällä silmät kiinni venyttelystä nauttien ja hoitaminen olikin hyvä päättää siihen.
Loppuun saimme vielä yhden kotihoito-ohjeen selkää varten.


Dacu stay in place good, but is sensitive to the treatment of back, because there is real pain point. After the back treatment I got Hannele`s guidance of the experiment to try Dacu`s stretching, what`s left to go smoothly so well that I can do the same Dacu`s at home. During stretching Dacu was lying on the table with his eyes closed and clearly enjoyded the hangling and treatment was good stopped, when to dog have nice. That is, this treatment time was over.

Seuraavaa aikaa olen ajatellut elokuulle. Nyt jatketaan kotihoito-ohjeilla ja äiti puhui, että Dacun voisi myös viedä tätini tutkittavaksi, joka on hermoratahieroja ja jäsenkorjaaja. Tosin ihmisille, mutta ei hän koirienkaan suhteen aivan tumpelo ole. Nyt vältetään pitkiä taukoja hoitojen välillä!

Te next time I have planning for August. Now we continue to home care instructions and my mum talk, that we can export Dacu´s to my aunt examination. My aunt is nerve pathways massage therapist and a member of the repairman. However, for humans, but he does not have, just like the unhappy not. Now we to aviod long breaks between treatmens! 

Sain koirille koepaikat Laukaan tokokokeeseen. Ilmoittautumiset aukesivat kahdeksalta ja laitoin saman tien ilmot menemään, kun kello löi tasan. Koe on rajoitettu 15 koiraan, joten ajattelin alkuun, ettei molemmille riitä paikat, vaikka ajoissa olinkin. Sieltä tulikin viesti, jonka mukaan toinen pääsee mukaan ja toinen on ensimmäisenä varalla - jonka jälkeen tosin nopeasti perää  korjaus, että molemmille on paikka. Jes!
Muuramen kokeen suhteen ei sitten ollutkaan niin hieno tuuri, sillä koe täyttyi pelkästään jäsenistä ja itse olen "ulkopuolinen." Noh, onneksi saatiin paikat Laukaaseen ja se onkin mieleisempi sen vuoksi, että Laukaassa tuomarina on Harri Laisi, Muuramessa se tuomarina olisi ollut Marita Packalén, joka on muistaakseni tuomaroinut meidän koiratanssikisoja messarissa...?

I got the dogs in obedience trial test. Registrations were opened at eight o´clock, and I put the same road entries to go when the sturck exactly. The test is limited to 15 dogs, so I started that well for both places, even tough I was on time. From there came the message that the second can be the first and the second is redundant after which, however fast the stern correction that both have a place. Yes!
To Muurame ratio test is then was not all that great luck, because the test was filled with only the members and I am an "outsider". Well, fortunately, were to places to Laukaa, and it is your choice on the ground that the judge to Laukaa is Harri Laisi. Muurame it would have been jugded by Marita Packalén, which is I think the jugde in our freestyle competitions in December...?

Huomenna lähdetään Windyn kanssa meidän jaoston järjestämälle leirille, joka tosin järjestetään yhteistyössä Etelä-Savon Kennelpiirin nuorisojaoston kanssa. Kuitenkin, menen itse leirille kouluttamaan agilityä, mutta eihän sinne koirattomana sovi lähteä! Viime vuonna kaikki koirat oli mukana, mutta nyt ajattelin päästä helpommalla ottamalla vain yhden ja pienen, etenkin kun kukaan noista ei mene nyt lainakoiraksi kenellekään.

Tomorrown let´s Windy with our camp organized  by the camber, which has organized in collaboration with the south Savo Kennel youth section. However, I`m going to camp to train youtelf to agility, but I get there without a dog fit to leave! Last year, all the dogs were involved, but now I thought to get easier by taking only one and a small, especially when one of those did not go now, borrowing a dog anyone.

Kyllä, tämän postauksen keksin tehdä myös englanninkielisenä, tosin en takaa mitään takuuta, että se olisi edes ymmärrettävää. Allekirjoittaneen tokarissa englanti oli 7 ja vielä näin kesällä se on päässyt rapistumaan ja pahasti - ei sillä, ettäkö tulevaisuudessa olisi tiedossa yhtään selkeämmällä englannilla kirjoitettuja tekstejä.

Yes, this post can also figured in the English language, but I will not guarantee any guarantee that it would not even understand. Signatory my certificate English was 7 and still so in the summer it has deteriorated and badly - is the fact in the future would be known no clearer texts written in English.

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

7.7

Tämän päivämäärän - sekä päivän muistan ikuisesti siitä, että silloin tehtiin Windyn kanssa aksassa meidän molempien ensimmäinen nolla!

Kyseinen nollarata oli meidän seitsemäs rata ja meillä oli edelleen kepit kompastuskivenä. Itseäni jännitti hirveästi olin aivan paskahalvauksen partaalla ja muistan vieläkin sen, miten putken jälkeen oli kepit. Itselleni tuli hirmuinen kiirus pysäyttää koira ennen keppejä, mutta Windy juoksi kepeille pysäyttelyistäni huolimatta. Kun tajusin koiran menneen oikeaan väliin, niin meinasin jo huutaa sen takaisin (tämän virheen tein ekoissa kisoissa maaliskuussa) mutta nyt en halunnut tehdä samaa virhettä uudelleen, joten annoin koiran mennä.

Kun kepit saatiin puhtaasti läpi, niin tajusin, että mehän voidaan jopa tehdä se nolla! Ohjaukseni muuttui hitaaksi ja varmistelevaksi, muun muassa hidastin koiraa niin, että se joutui miltei kävelemään puomin, tämä siksi, ettei tulisi kontaktivirhettä, mitä Windy ei kyllä ennen ikinä ollut tehnyt, mutta varmuuden vuoksi varmaan? Jalat oli puomin jälkeen hyytelöä, kun piti vielä mennä viimoiset esteet ja sitten...maalissa!

Sijoituttiin toisiksi, koska hidas aika minun takiani, mutta se ei haitannut yhtään. Se nolla tuntui jo niin hienolta, että ei olisi ollut väliä, vaikkei oltaisi edes sijoituttu. Radalla oli 13 miniä, joista vain kaksi, eli minä ja voittaja saimme ainoat nollat. Ei varmaan tarvitse edes sanoa, olinko vähän onnellinen?

Oletin tämän olevan alku kaikelle upealle mitä aksassa tullaan tekemään, niinhän se olikin. Alku sille kaikelle lyhyelle, mitä aksassa ehdittiin tekemään. Mutta nämä muistot ovat nyt tuplasti tärkeämpiä, kun laji on meidän osaltamme historiaa. Torstaina Windy pääsi treeneissä tekemään ensimmäistä rataa sitten maaliskuun. Rata koostui kahdesta hypystä, putkesta, pussista ja pituudesta. Windy oli hieno aksaeläin ja minä tykkäsin päästä ohjaamaan tuota pitkästä aikaa. Tuntuu kun saisi hetkeksi takaisin jotain, minkä on menettänyt. Kai se meneekin vähän niin...?

torstai 4. heinäkuuta 2013

Hei heinäkuu

Niin se heinäkuu sitten koitti, mutta vielä on kesää jäljellä!

Mitään erikoista ei olla tehty, saati sitten mökiltä pahemmin poistuttu, kun alkuviikon aksatreenitkin peruttiin. Olen kuitenkin vähintään kerran päivässä ottanut kaapista treenikamppeet esille ja mennyt tuohon pihalle koirien kanssa.
Nyt on ollut aikaa treenata asiaa, joka on jäänyt vähälle. Paikkamakuu, silloin kun yksi tekee minun kanssani hommia, niin kaksi muuta makaavat paikoillaan. Tämä on yksi niistä liikkeistä, jonka haluaisin varmaksi joka ainoalle, mutta treenaus on jäänyt tolkuttoman vähänlle. Treenattiinkohan tätä paikkishommaa peräti Dacun ja Windyn kanssa viime syksynä viimeksi...?


Odotin, että paikoillaan olevat kaksi säntäisivät pois laakereiltaan viiden sekunnin välein, mutta paljon paremminhan se meni. Cloudy pysyi paikoillaan melko kivasti, "tänne!" - käskyn kohdilla se taisi viimeistään nousta, samaten jos oikein ilakoitiin treenattavan kanssa, mutta muuten pysyi paikoillaan. Sen sijan siellä paikoillaan taas vinguttiin, vaihdettiin asentoja tuon tuosta ja muuta mukavaa.
Windylle tämä oli taasen melkoisen ylivoimaista. Alkuunsa se tuli heti kun olin vähääkään tavallista iloisempi, leikin toisen kanssa, heitin lelua tai tein luoksetuloa. Usein sain sitä olla palauttamassa paikoilleen ja pyrin pitämään myös palkkausväliä tiheänä. Kyllä se siitä on näiden päivien aikana lähtenyt kehittymään parempaan suuntaan, vaikka varmuutta haluaisinkin siihen vielä lisää.
Dacu oli sen sijan treenien tähti, se ei noussut kertaakaan. Ollaanhan me tätä sen kanssa treenattu hikeen, vereen ja kyyneliin asti, mutta milloin? Se oli silloin, kun olin 10-vuotias pikkutyttö ja meidän häiriökoirakkoina olivat Digi ja edesmennyt Dave-jenkki. Hienosti jätkä muisti!

Paikkistreenit olivat tosiaan tehtyjen treenien pointti. Koirien treenaamisessa olen keskittynyt lähinnä pikkuasioiden muistuttamiseen ja hiomiseen sekä palkannut niistä. Cloudyakin on tullut viime kuukausina palkattua aivan liian vähän kauniista perusasennoista, muutaman askeleen onnistuneesta seuruusta tai iloisesta tekemisestä ylipäänsä. Nyt tehtiinkin jokaisen kanssa vaan treeniä, joissa häntä heilui koko treenien ajan ja palkat saivat aivan pienistä, mutta onnistuneista asioista. Itsellenikin jäi hyvä fiilis! Aina ei tarvitse ottaa edistysaskelia.

Dacu oli paikkiksen lisäksi myös tämänpäiväisen uintireissun tähti. Se oli aivan kuin Windy yhdellä aikaisemmista reissuista, Windy haukkui rannassa ja pomppi rantavedessä, Cloudy oli tapansa mukaan ties missä ja Dacu haki melkein kaikki kepit. Eikä juuri kannustusta tai käskyjä tarvittu, poitsu meni heti kun näki kepin lentävän ilmaan - tai vähän aiemmin!
Koirat ovat uineet nyt kesällä miltei joka päivä, parhaimmillaan meidän uinnit ovat olleet sitä 45min luokkaa, jossa ovat oikeasti uineetkin koko ajan edestä. Toivottavasti uinnin vaikutukset näkyisivät perjantaina fysioterapiassakin!

Yksi hieman odottamaton juttu kävi yhtenä iltana lenkillä. Oltiin käyty kääntymässä postilaatikolla ja koirat kääntyivät tapansa mukaan yhdestä tienhaarasta, joka vie meidän uintipaikalle. Ajattelin, että miksei me sitten uimaankin voitaisi mennä, kun ne sinne automaattisesti on kuitenkin menossa. Koirat säntäsivät rantaan ennen minua - senkin tekivät toki tapansa mukaan. Sitten kun sinne rantaan pääsin, niin mitä näinkään....



Cloudy viipotti menemään melkein keskellä järveä sorsan perässä! Mä en ole varmaan koskaan ennen karjunut ja kironnut tuolle perkelettä yhtä paljon, mutta ei se välittänyt mitään. Sen korvat katoavat sen siiän tien kun se jotain vastaavaa näkee ja nyt niin kävi. Se sai sorsan kiinni ja toi sen rantaan kuin sanoen "kato äiti mitä toin! oletko ylpeä musta?" Ehtihän se sitten matkalla saada sorsan siihen kuntoon, ettei allekirjoittaneella ollut muuta mahdollisuutta, kuin vääntää eläimeltä (siis sorsalta..) niskat nurin, niin pahalta kuin se tuntuikin. Ennen en ole mitään hyttystä isompaa eläintä listinyt, joten nyt tuntui melko isolta tuollaisen linnun nirhaaminen oman käden kautta. Ei siitä elinkelpoista olisi enää tullutkaan eikä se täysin elinkelpoinen alun perin ollutkaan, ei Cloudy olisi sitä muuten saanut kiinni. Sorsa ui epätasaisesti ja hitaasti, eikä päässyt karkuun kunnolla. Voimme siis vain ajatella, että Cloudy teki sille eutnasian, eikö?

Kuten saatoitte jo ensimmäisestä kuvasta huomata, niin Windy on nykyään turkiton! Vedettiin se yhtenä aamuna äidin kanssa kaljuksi, jätettiin hieman karvaa suojaksi auringolta ja hyttysiltä ja häntä jäi kanssa, sekä vähän kaulusta. On sen kyllä nyt niin paljon helpompi!


Kuvan laatu huimaa päätä negatiivisessa valossa, mutta parempaakaan kuvaa ei ole, mistä sen näkisi yhtä hyvin. Mitäs mieltä olette neidin kesäturkista?