sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Mallikappaleina

Maaliskuun kuulumisoksennus olkaapa hyvät!

Cloudy tosiaan kävi pari viikkoa sitten Korpilahden ryhmänäyttelyssä yli vuoden näyttelytauon jälkeen. Itse tajusin vasta näyttelyä edeltävällä viikolla, ettei tuolla koiralla ole minkään valtakunnan todistusta sen viime syksynä poistetuista hampaista. Voihan tyhmä pää ja ajattelemattomuus taas kerran. Arvoin, viitsiikö tuota viedä kehään ollenkaan, mutta päädyin lähtemään, koska koko ilmoittamisen perimmäinen tarkoitus oli saada eri tuomareiden mielipiteitä Cloudysta. Aluksi ajattelin esittää tyypin itse, mutta minua pyydettiinkin näyttelyyn kehätoimitsijaksi. Onneksi äiti oli joka tapauksessa  lähdössä näyttelyyn esittämään serkkuni saksanseisojan, joten Cloudyn esittäminen sujui siinä samalla.

Itse pyörittämäni kehä oli maneesissa, eikä kolmet housut, kolme paitaa ja kaksi takkia päällekkäin ollut yhtään liikaa. Meidän kehässä oli portugalinvesikoiria, lagottoja, kleinejä ja mitteleitä sekä kirsikkana kakun päällä kehän nurkkaan oli jemmattu lemuava lantasaavi.  Näyttelyssä oli käytössä reaaliaikainen tulospalvelu ja varmistin välillä oman puhelimen kautta, että meidän kehän tulokset varmasti päivittyvät järjestelmään. Onneksi kehässä oli myös harjoittelija, joka käytti tablettia suurimman osan päivästä, sillä parin rodun jälkeen totesin, etteivät omat nakkisormeni saaneet mitään tolkkua siihen, vaikka itse järjestelmä olikin helppokäyttöinen. En ehtinyt kyttäämään eukkujen tuloksia, joten vasta kun äiti toi auton avaimet, niin hän huikkasi Cloudyn olleen PN2. Aika huikeata! Eurasiereissa (6kpl) jaettiin kaksi SA:ta ja Cloudy oli näistä toinen nätin junnunartun viedessä ansaitusti voiton.

Muutama päivä näyttelyn jälkeen

"Oikea sukupuolileima & mittasuhteet. Oikeanmuotoinen pää. Hyvä purenta. Vähän vaaleat silmät. Hyvä ylälinja & hännänkiinnitys. Rodunomaisesti kulmautunut. Oikea karvanlaatu. Liikkuu hyvin sivulta. Vähän ahdas takaa."
VAL ERI VAK1 SA PN2


Tuomarina Harto Stockmari. Hampaista ei tullut sanomista, joten ilmeisesti tuomari ei katsonut puuttuviin hampaisiin saakka. Pyörittämässäni kehässä nämä hampaat tulivat myös puheeksi kehän tuomarin (joka itse asiassa teki aikoinaan Cloudysta valion!) kanssa ja hänkin sanoi, että nuo P4-hampaat ovat sen verran kaukana, etteivät kaikki välttämättä katso sinne saakka. Seuraavaksi tekisi ilmoittaa Cloudy Keuruun ryhmänäyttelyyn, mutta täytyy kyllä ottaa ihan ensimmäisenä asiaksi hankkia sille se hammastodistus ennen seuraavaa näyttelyilmoittautumista. Oli kuitenkin kivaa huomata, ettei Cloudya sakotettu sen turkin määrästä, kuten yleensä, vaan kiinnitettiin huomiota siihen tärkeämpään, eli laatuun.

Lisäksi Dacu kävi pari viikkoa sitten hierojalla ja tyyppi olikin aika hyvässä kunnossa! Itse olisin odottanut näiden pääkallokelien jälkeen jotain paljon pahempaa, mutta uuden ajan varammiselle ei ainakaan toistaiseksi ole tarvetta. Dacu on muutenkin tuntunut olevan aika iskussa liukkaista keleistä huolimatta. Liikkuminen sujuu hyvin ja hyppiminen niin autoon kuin sohvallekin onnistuu vaivatta ja ihan yleisilmeeltäänkin se on reipas. Dacu on käyttänyt BOTin verkkoloimea reilut kolme kuukautta, lieköhän sillä osuutta asiaan?



Viime viikon keskiviikkona olikin aihetta juhlaan, kun Daculle kilahti 11. vuosi mittariin. Käytiin Dacun kanssa kahdestaan shoppailemassa herkkuja sekä pehmopossu ja eihän synttärit ole mitään ilman nakkikakkua. Durakin oli menossa mukana, sillä samana iltapäivänä lähdettiin vielä Cloudyn ja Duran kanssa Lahteen, jossa järjestettiin tuomarien erityiskoulutus osalle FCI5-ryhmän roduista. Arvoin kyllä vähän, viitsiikö sitä ajella moisen vuoksi pari tuntia per suunta, mutta sinne kaivattiin kipeästi esimerkkikoiria, eikä tällaisia tilaisuuksia tule usein ja ajatus siitä, että se olisi rodulle eduksi, kannusti lähtemään.

Tilaisuus oli kyllä mielenkiintoinen, vaikka se olikin melko nopeasti ohi. Cloudy ja Dura olivat kiltisti useamman eri tuomarin tutkittavana ja saivat kehuja luonteistaan. Hain Duran minulle edeltävänä päivänä juuri sen vuoksi, että paikalla olisi myös jokin vähän vähemmän rodunomainen yksilö - neljä muuta paikallaolijaa kun olivat aika hyviä rotunsa edustajia. Harmiteltiin, ettei meillä ollut näytillä yhtään (liian) raskastakenteista koiraa, jollaisia tässä(kin) rodussa alkaa olemaan. Cloudyn ainokainen poika on sellainen poni, että olisi voinut mennäkin sellaisesta esimerkkikoirasta, eikä se olisi edes asunut kovin kaukana tätä koulutusta ajatellen. Toivotaan, että näitä tilaisuuksia tulisi jatkossakin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti