sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Kamala kolmio

Viime perjantaina lähdettiin jo päivällä ajelemaan kohti Helsinkiä. Majoituttiin koko viikonloppu Helsingin keskustassa, josta oli vain muutaman minuutin ajomatka Messukeskukselle ja parkkihalliinkin päästiin molempina päivinä melko vähäisellä jonottamisella. Postauksen kolme ensimmäistä kuvaa on ottanut Sanni R, kiitos!

Lauantaina mentiin paikalle jo aamusta, sillä haluttiin nähdä tsekkiläisten kehä, joka alkoi jo yhdeksältä. Kuvista ei tällä(kään) kertaa tullut mitään, miten voikin mustien koirien kuvaaminen olla halliolosuhteissa noin vaikeaa! Tokonuorten näytös alkoi vasta klo 11:15, mutta mentiin jo hieman ennen yhtätoista heilumaan Kennelliiton Nuorten ständille. Käytiin alussa oleva ryhmäosuus läpi ja jokaisen oli pitänyt etukäteen päättää, minkä yksilöliikkeen haluaisi tehdä ryhmäosuuden jälkeen. Itse päädyin liikkeestä istumiseen, sillä treeneissä se on sujunut hyvin, mutta ei olla vielä päästy testaamaan sitä tositilanteessa. Jäävät on myös sen suhteen varmoja valintoja, että Cloudy yleensä tekee ne hyvin, vaikka olisikin vähän laiskemmalla tuulella.


Ryhmäosuus sujui hyvin, vaikka meidän muodostama ympyrä ei ollutkaan kovin tasainen. Yksilöosuus menikin sitten aivan penkin alle. Tässä vaiheessa Cloudy nimittäin keksi, että katosta roikkuva tapahtumakehän kolmio oli todella jännä ja eurasier meinasi lähteä koko kehästä. Sain Cloudy pysymään kehän sisäpuolella, joten mentiin rivin jatkoksi odottamaan, sillä Cloudyn työskentelymoodi oli jo kadonnut. Kyllä harmitti ja oikeastaan harmittaa vähän edelleen, mutta samalla täytyy kuitenkin muistaa, että jos yhdistelmän Cloudy + harrastukset jokaisesta vastoinkäymisestä tulisi totaalinen pohjamutamasennus, niin me tuskin harrastettaisiin enää yhtään mitään. Näytöksen jälkeen ständillä oli vielä lyhyt haastattelu, jonka jälkeen lähdin katsomaan eurasiereiden kehän ja sain sieltä napattua jopa muutaman kuvan. Tämän jälkeen kävin harjoittamassa shoppailuterapiaa muutaman tunnin ajan ja se taisi toimia aika hyvin, sillä ostokset täytyi kantaa autolle kahdessa erässä..

Sunnuntaina mentiin paikalle jälleen jo aamusta, sillä halusin käydä treenaamassa Cloudyn kanssa kehässä ennen näytöstä. Eurasier tyytyi vain vähän kuikuilemaan kolmiota ja oli pääosin oikein reippaana, joten jäätiin hyvillä fiiliksillä odottamaan näytöksen alkua. Tsekinpaimenkoirien ja eurasiereiden kehät olivat vasta iltapäivällä, joten hyödynnettiin ylimääräinen aika tehokkaasti shoppailuun. Tokonuorten näytös oli tismalleen samalla aikataululla, kuin lauantainakin. Yksilöliikkeenä jälleen se jäävä istuminen, joka olisi näin jälkiviisasteluna kannattanut vaihtaa. Kun Cloudy on sitä mieltä, että katossa roikkuva kolmio voi tippua sen niskaan hetkenä minä hyvänsä, niin olikin oikea järjen riemuvoitto tehdä liike, jossa koiran täytyy jäädä istumaan yksin sen kolmion alle. Tämän tekstin olisikin voinut otsikoida tyhmä pää vol. 927239392.

Näitä heikkojen hetkien videoita näkee melko harvoin, mutta tässä olisi meidän yksilösuoritus sunnuntailta.



Liikkeessä ole hurraamista, mutta Cloudylta tämä oli kuitenkin hieno harppaus edelliseen päivään verrattuna, sillä se kesti jäädä istumaan yksin istumaan kamalan kolmion alle. "Varmistetaan, että oikeasta suorituksesta tulee palkka." Joo itse asiassa juuri tuossa lauantaiaamuna tämän liikkeen suoritusohjeeseen tuli pieni muutos eiku..

Sunnuntain näytös meni paremmin myös ryhmänäytöksen osalta ja Cloudy olikin siinä varsin hieno. Näytöksen jälkeen mentiin jälleen Kennelliiton Nuorten Ständille, jossa oli pienimuotoinen haastattelu ja samalla meidän viimeiset hetket Tokonuorissa. Täytettiin matkakorvaushakemukset ja oli aika huimaa tajuta, että omalla autolla matkaaminen oli kannattavempaa, kuin julkisilla kulkeminen - muutenkin kuin ostosten kuljettamisen kannalta. Bensat sekä parkkimaksut koko viikonlopun ajalta tulivat paljon halvemmaksi kuin mahdolliset junaliput opiskelijahinnoilla, joskin tämä reissu tosin heitettiin äitini autolla, mutta autoni on varsin pieniruokainen.

Shoppailuja tuli tosiaan tehtyä ihan kiitettävästi ja ostoslistalla olikin perinteisten heräteostoksien lisäksi muutama ihan oikeasti tarpeellinen juttu. Daculle uudet tossut, Dayalle kunnon takki sekä toiset Zero DC Short-valjaat. Dacun edelliset tossut olivat tulleet jo tiensä päähän, niihin on tullut reikiä ja niistä myös pohjat on kuluneet puhki. Valikoimaa oli vähän, mutta mukaan tarttui Rukka-tossut, jotka ovat melko samantyyppiset, kuin Dacun edelliset popot, mutta vaikuttavat laadukkaammilta. Cloudy sai - tai pikemminkin joutui olemaan tossunsovittaja ja mukaan lähteneet tossut olivat sille aavistuksen reilut, joten toivottavasti ne on passelit tuolle mustavalkoiselle.


Murren Murkinan kojulta käytiin hakemassa Zero DC short-valjaat. Koon miettimiseen ei mennyt kauaa, sillä nykyiset S-kokoa olevat valjaat ovat passelit kummallekin, mutta Cloudyn harmiksi halusin vielä varmuuden vuoksi sovittaa niitä. Värivaihtoehtoja oli vähän, mutta nappasin viimeiset siniset S-koon valjaat. Pantoja lukuunottamatta meillä käytetään aika vähän mitään omia varusteita, mutta näissä ajattelin kyllä pysytellä sillä linjalla, että vaaleanpunaiset on toisen ja siniset toisen, ettei niitä tarvitse olla säätämässä uudelleen koko ajan.

Dayalle puolestaan etsittiin Pomppa-takki toppamallina. Cloudy toimi hyvin tossu-ja valjassovittajana, mutta takin ostaminen oli haasteellisempaa. Daya on kooltaan samaa luokkaa Cloudyn kanssa, mutta se on kapeampi ja pitkäselkäisempi. Itse olisin päätynyt ostamaan koon 50 takin, mutta myyjien suosituksesta päädyttiin kokoon 55, sillä eurasierin selkään passeli takki olisi todennäköisesti ollut Dayalle hieman lyhyt. Lisäksi takkiostoksien yhteydessä koettiin jo päivän toinen häpeän hetki, kun Cloudy hyppäsi takkien sekaan ja oli sotkea kaiken. Me kamalat asiakkaat kuitenkin kiitetään hyvästä asiakaspalvelusta, sillä mukaan tarttunut Pomppa sopi Dayalle erinomaisesti.



Sunnuntaina Cloudy joutui olemaan toistamiseen takkimallina, kun halusin ostaa Daculle Back on Track-verkkoloimen. Eurasier ei ollut tähänkään se sopivin mahdollinen mallinukke, mutta päädyttiin ostamaan jälleen vähän reilumman kokoinen takki, sillä Dacukin on Cloudya pitkäselkäisempi ja sillä on alemmas kiinnittynyt häntä. Takkia täytyi tietysti sovittaa heti kun päästiin kotiin ja tämäkin takkiostos vaikutti menneen aika nappiin!


Lisäksi matkaan tarttui muutakin enemmän tai vähemmän tarpeellista. Dayalle uusi narupallo sekä ihana pöllöpallo, eikä kokoon taitettavaa kartiota voinut jättää ostamatta ja toinen ruutunauha oli hankittava. HauHau:n kojulla saatiin äidin kanssa tuhlattua reilu 80€ ja Pedigreeltä tarttui vielä matkaan yhteensä kuusi laatikkoa dentastixejä sekä melkoinen läjä puruluita. Muutamia juttuja ostin myös Vinkan joululahjapakettiin. Se lellipentu taitaa tosin saada lahjoja jo muutenkin, onhan sillä oma joulukalenterikin..

Dacu oli taas aiheuttanut harmaita hiuksia. Arjessa se on mitä helpoin ja huomaamattomin tyyppi, mutta kun jättää sen hoitoon niin pahanteot alkaa. Daya, Dura ja Windy olivat siskollani hoidossa, mutta Dacu on sattuneesta syystä hommannut itselleen porttikiellon sinne. Tällä kertaa veteraani päätti tehdä asiansa sisälle ja varastaa ruokaa, tosin joskin nyt sitä ei tarvinnut oksettaa suolapallolla, kuten viimeksi. Mihinkään reissuun ei näemmä voi lähteä jättäen rajalassieta pois matkasta, niin ehkä se sitten vaan täytyy raahata mukaan kun seuraavan kerran jonnekin lähtee?

2 kommenttia:

  1. Hassu Cloudy, mikäköhän siinä kolmiossa oli niin jännittävää? :D
    Mutta onneksi teilläkin meni reissu loppujen lopuksi oikein onnistuneesti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omastakin mielestä tuo kolmion kamaluus oli aika mielenkiintoinen juttu, sillä pidän (tai ainakin pidin :D) Cloudya melko häiriövarmana tapauksena, kun se on esiintynyt/kisannut elämänsä aikana mitä erilaisimmissa olosuhteissa, mutta pienetkin asiat voivat näemmä yllättää. Mutta juu, onnistunut reissu oli kyllä kokonaisuudessaan. :)

      Poista