sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Putki päällä

Syyskuun puolivälissä oli rallytokon piirinmestikset. Oli itsestäänselvää, että Wintun osalta nuo karkelot jäivät väliin, mutta muiden kanssa päätin lähteä, kun kisat järjestettiin ihan nurkan takana.

Päivä alkoi alokasluokalla. Sain Duran tänne pari päivää ennen kisoja, joten mitään suurta treenimäärää ei ehtinyt kertymään ennen H-hetkeä. Itse rata ei ollut vaikea, mutta Duracel kestää palkkaamattomuutta huonosti, joten hyväksytty tulos ei ollut itsestäänselvyys. Jäätävän houkuttelun ja tsemppauksen saattelemana päästiin maaliin ja tulostaulukin yllätti positiivisesti, eli saatiin hyväksytty tulos 79 pisteellä. Duran kisat ovatkin sitten toistaiseksi tässä, ehkä ensi vuonna roudaan sen jonnekin hakemaan sen viimeisen hyväksytyn tuloksen koularia varten, mutta sen jälkeen pikkueurasierin kisailut saa olla siinä.

Seuraavana vuorossa oli Dayan rata ja tsekkiläinen työskenteli hienosti, mutta ohjaaja otti miinuspisteitä ainakin liian lyhyistä askeleista. Lopputuloksena kuitenkin 83 pistettä ja RTK2. Daya oli myös mukana seuran joukkueessa, jonka lopullinen sijoitus oli 8/12, joten melko kauas jäätiin viime vuoden pronssista.

Cloudy starttasi voittajaluokassa viimeisenä ja radalla oli vaikeita kylttejä paitsi koiralle, myös ohjaajalle. Ihanat joukkuetoverit opettivat kylttejä kartturille rataantutustumisen jälkeen ja nämä vasta opitut me jopa osattiinkin, mutta homma kaatui muutamaan muuhun kylttiin, joista otettiin liikaa kymppejä. Käytösruudussa (edessä istuen) Cloudy tarjosi kurre-istuntaa ja kaatui melkein selälleen, eipä tällaisen tyypin kanssa voi kisata pipo kireällä niin mitenkään.

Pienempi tsekkiläinen päätti jo ekana iltana, että Daikku on sen todellinen bff. Isommalta tsekkiläiseltä ei kysytty mitään.
Seuraavana päivänä lähdettiin Dayan kanssa Keuruulle tokoilemaan. Ensimmäinen vähän pidempi yksin ajettava automatka sujui hyvin lukuunottamatta sitä, että paluumatkalla olin ajaa vapaana ulkoilevan kissan päälle. Koepaikalla oltiin sopivan ajoissa, ei tullut yhtään kiire, mutta ei myöskään liikaa odottelua. Alokasluokassa oli kahdeksan koiraa ja me oltiin toisessa paikkisryhmässä ensimmäisenä.

Juuri kun oltiin menossa kehään tekemään yksilöliikkeitä, niin tajusin, että noutokapula unohtui autoon- ja minähän parkkeerasin auton kaikista kisaajista kauimmaksi. Äkkiä juoksujalkaa kalikkaa hakemaan ja suoraan lennosta kehään. Ehkä tästä episodesta johtuen Daya ei ollut ihan parhaimmillaan kehässä, vaan tyyppi oli vähän hitaan oloinen, mutta teki kuitenkin hommia. Tästä näytöksestä, kuten mistään muustakaan syyskuun kisasta, ei ole olemassa videota, mutta mielestäni saatiin varsin oikeudenmukainen pisterivistö.

Paikkamakuu 9,5
Seuraaminen 8,5
Liikkeestä maahanmeno 9
Luoksetulo 9
Noutoesineen pito 10
Kauko-ohjaus 8,5
Hyppy 10
Kokonaisvaikutus 9

Yhteensä 183,5p KP & luokkavoitto!

Palkintojenjaossa tuomari sanoi vielä, että meidän hyväntuulista tekemistä oli ilo katsoa ja että ohjaaja on kuulemma ymmärtänyt tokon idean oikein. Näin ihanien sanojen jälkeen meidän suorituksessa olleet kauneusvirheet tuntuivat kovin mitättömiltä ja olin kyllä yhtä hymyä koko kotimatkan ajan.


Maanantai kului kirjoituksissa ja töissä, tiistaina puolestaan hain Dewan ja keskiviikkona suunnattiin uudelleen kokeeseen. Kyseessä oli sama tuomari, kuin sunnuntainakin ja otettiin sunnuntain tulos uusiksi parin pisteen parannuksella. Kaukoihin tarvittiin tuplakäsky ja lisäksi tsekkiläinen teki puoli-istuvan istumisen, mutta muuten liikkeet sujuivat koiran osalta ilman sen suurempia aivopieruja. Seuruussa kommenttina, että koira työskentelee hyvin, mutta ohjaaja voisi opetella kävelemään suoraan...

Paikkamakuu 10
Seuraaminen 8,5
Liikkeestä maahanmeno 10
Luoksetulo 9
Noutoesineen pito 10
Kauko-ohjaus 7,5
Hyppy 10
Kokonaisvaikutus 9

Yhteensä 185,5p, KP & luokkavoitto + TK1

Nyt voidaan jäädä opettelemaan avoimen luokan juttuja, joista osa on hyvällä mallilla, mutta osassa  riittää vielä viilattavaa. Lisäksi päätin, että nyt tehdään oikeasti niitä kokeenomaisia treenejä, ennen kuin ilmoitan koiraa minnekään. Alokasluokka mentiin periaatteella "ilmoitan koiran tuonne kyllä me ennen sitä ehditään treenata"- mikä ei toiminut ollenkaan. Lisäksi haluan Dayalle paremman kuplan kisatilanteisiin, sillä se ottaa liikaa häiriötä etenkin liikkeiden välissä ja toisinaan myös niiden aikana, varsinkin kaukoissa.

Joka tapauksessa olen aika ylpeä noin hienosta kisakaverista, kuin Daikku. Sen kanssa harrastaminen on paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa, kuin Cloudyn tai Windyn kanssa, näitä säätyttöjä yhtään vähättelemättä. Kisoihin ilmoittaessani mietin, että onko tämä sittenkin liian tiivis tahti Daikulle, joka on kuitenkin vasta aloittelija. Tsekkiläinen jaksoi kuitenkin kisat ja kokeet hienosti, vaikka tuossa välissä tänne ilmestyi vielä tuollainen rasittava kersa ja viime viikonloppukin kului kotikisoissa. Nyt tahti hiljenee, mutta ensi viikolla olisi vielä se Dayan kauan odotettu luonnetesti!

5 kommenttia:

  1. sinäkö töissä, varmaan jossain s-marketissa pullojen lajittelijana =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymistä en tiedä, mutta mulla ei ole tapana maksattaa harrastuksiani vanhemmilla tai minkään tukien voimin niin pitkään kun pystyy itse käymään töissä. Veikkaus työnimikkeestä meni kyllä vikaan, mutta eipä olis mitään pullojen lajitteluakaan vastaan, kunhan palkka kulkee. ;)

      Poista
  2. onko tämän(kin) blogin loppulaskenta jo alkanut kun uusia postauksia ei tule enää kuin kerran 1-3 kuukaudessa :(

    VastaaPoista
  3. Vähiin käy ennen kuin loppuu vai mites se menikään?

    VastaaPoista
  4. näin mielenkiinnosta kysyn että missä oot töissä?

    VastaaPoista