perjantai 29. heinäkuuta 2016

Kolme kertaa violetti

Kesäkuun loppupuolella ilmoitin koirat pitkästä aikaa koiratanssikisoihin. Sain paikat Dayalle ja Cloudylle, mutta muutamia päiviä ennen kisoja ilmoitettiin, että myös Wintu mahtuisi sittenkin mukaan. Siispä lähdettiin kokeilemaan ensimmäistä kertaa koiratanssikisoja kolmella koiralla. 

Ohjelmien tekeminen jäi ihan hävettävän viime tippaan. Heinäkuun puoliväliin saakka oli töitä useimmiten siihen malliin, että päivän ensimmäiset työt alkoivat viideltä ja viimeiset loppuivat iltakymmeneltä tai sen jälkeen, joten ohjelmien suunnittelu jäi hieman taka-alalle. Dayalle ja Cloudylle täytyi tehdä kokonaan uudet ohjelmat, mutta Windylle tyydyin käyttämään tammikuun kisojen ohjelmaa, pienin muokkauksin. Ajokortillinen ohjaaja olisi voinut ajaa kisoihin itsekin, mutta onneksi äitikuski lähti vielä viimeisen kerran kisareissulle mukaan, niin pystyin kertaamaan ohjelmia vielä menomatkan ajan ja se tuli kyllä todella tarpeeseen. Tiedettiin jo etukäteen päivän venyvän pitkäksi, joten otettiin mukaan kaikki koirat. Dacu sai olla lauman virallinen valvoja ja Dura maskotti. Oli melkoinen hellepäivä, joten paikan päällä oli ihanaa todeta, että kisapaikkana toiminut halli oli päivän lämpötilasta huolimatta melko viileä.

Tsekkiläisen ohjelmaan olin suunnitellut alun ja lopun, mutta kaikki mitä tehtäisiin siinä välissä, oli vähän kysymysmerkillä, joten päätin että liikutaan reippaasti ja esitetään näitä muutamaa positiota, jotka meillä on. Daya kisasi ensimmäisenä ja etenkin tanssikisoissa mulle on tajuttoman vaikeaa lähteä ensimmäisenä ja totesin jälleen tuoneeni koiran paikalle liian aikaisin, mutta onneksi tsekkiläinen kesti odottelun hyvin. Kehään mennessä Daya oli hyvin mukana ja ohjelmaan olin pääpiirteissään tyytyväinen. Daya teki hienosti hommia ja töksähtelyt menivät täysin oman huonon ohjaukseni piikkiin ja olen ylpeä tuosta tyypistä, vaikkei se tiennyt, mitä sen pitäisi tehdä, niin se silti tarjosi heti jotakin, mitä se osasi. Kerrassaan ihana tyyppi!



Odotin Dayalle jotakin 155 - 160p väliltä, sillä ohjelmaan mahtui muutama töksähdys ja en ollut miettinyt kehäänkäyttöä aivan loppuun saakka. Ohjaajalle taas muistettavaksi, että jos ottaa sivuaskelia vain yhteen suuntaan, niin seinässä ollaan enemmin tai myöhemmin. Yllärinä Daya kuitenkin voitti alokasluokan 170,33 pisteellä, joka oikeutti myös kunniamainintaan. Tuomarien kommentit olivat myös oikein kivaa luettavaa!

Nadja Böckerman
Tekninen laatu 88
Taiteellinen vaikutelma 89
Kokonaispisteet 177

"Upea kontakti ja pääosin hienot positiot, joita esitettiin monipuolisesti. Muutamissa vaihdoissa epäselvyyttä, jotka hieman pudottavat laatupisteitä. Musiikkia oli kivasti käytetty ohjelmassa. Koreografia ajautui välillä aika lähelle seinää. Hienosti vedetty alokasluokan ohjelma! Taitava koira :)."

Marita Packalén

Tekninen laatu 84
Taiteellinen vaikutelma 82
Kokonaispisteet 166

"Hyvällä alulla oleva koira jonka kanssa sujuu varmasti vaikeammatkin liikkeet."

Outi Tastula
Tekninen laatu 88
Taiteellinen vaikutelma 80
Kokonaispisteet 168

"Rauhallinen ohjaus, tasapainoinen esitys ja kiva tunnelma. Positiot pääosin onnistuneet. Kehän käyttöä voisit vielä miettiä. Oikein miellyttävä ohjelma."

Yhteensä 170,33p KM sij. 1/5

Cloudy kokeili tanssiparketteja 1,5 vuoden tauon jälkeen ja tällä kertaa freestylen muodossa, sillä en halunnut laittaa koiria kisaamaan samaan luokkaan, kun ohjelmien muistaminen oli tarpeeksi haastavaa jo muutenkin.

Cloudyn ohjelman eteen olin nähnyt kaikkein eniten vaivaa ja oikeasti ajatellut sen alusta loppuun. Ei mennyt ihan niin kuin strömssöössä. Olin tehnyt ohjelman joustavalla aikataululla, ettei tulisi kiire, vaikka Cloudy tekisi asioita hitaasti. Pasmat meni totaalisesti sekaisin, kun Cloudy olikin aikamoinen virtapiru - ja silti me jäätiin tästä niin kovin löyhästä aikataulusta jälkeen. Meille tuli Kloodin kanssa pieniä neuvotteluja siitä, mitä on luvassa seuraavaksi, eikä Cloudy kaikessa vauhdikkuudessaan keskittynyt ottamaan ohjeita vastaan.


Rämmittiin kuitenkin ohjelman loppuun saakka ja vaikka se menikin kaikkea muuta kuin käsikirjoituksen mukaan, niin olin kuitenkin todella tyytyväinen. Cloudyssa oli sellaista vauhtia ja virtaa, jota en koskaan kuvitellut sen saavan tanssikehässä ja se teki oikeasti kanssani hommia, eikä kieltäytynyt tekemästä mitään. Meillä ei ole ollut aikoihin kisoissa näin kivaa (vaikka nämä vasta vuoden toiset kisat olivatkin) ja aina ennen Cloudy on ollut tanssikisoissa niin perässävedettävä, että se on jo oikeasti pistänyt harmittamaan.

Toisaalta tekisi mieli mennä kisaamaan tällä ohjelmalla uudelleen ja näyttämään se sellaisena, kuin miltä sen piti näyttää. Cloudyn taidot eivät kuitenkaan tule riittämään avoimeen luokkaan, ennen kuin saan aikaiseksi opettaa sille uusia liikkeitä. Suunnitelmat riippuu pitkälti siitä, minne suunnataan kisaamaan seuraavaksi ja ollaanko siihen mennessä ehditty treenaamaan. Katsotaan.

Wintun osalta homma ei alkanut kovin lupaavasti. Olin ottanut ison ympyrän mukaan ohjelmaan, sillä treenitilanteessa se on toiminut moitteetta erilaisissa paikoissa, mutta lämmitellessä Wintu meinasi ampua kehästä ulos. Totesin, että se on jätettävä pois ja hätäratkaisuna taidettiin tehdä sen tilalla tuttua ja turvallista ja tylsää jalkojen välistä pujottelua sekä yhtä positiota. Lisäksi juuri kun meinasin antaa musiikin soittajalle merkin, niin tanssipartnerini silmään joutui karva. Luulin saaneeni sen pois, mutta hyvin nopeasti kävi ilmi, ettei näin ollut ja Wintu joutui tanssimaan suurimman osan ohjelmasta silmä puoliummessa. Tämä kovan onnen karva vaikutti ymmärrettävästi myös shetlantilaisen työskentelyyn, mutta Wintu sinnitteli upeasti loppuun saakka.



On sääli, ettei onnistuttu taaskaan näyttämään Wintun oikeaa osaamista. Kisatilanteet rankkaa pois paitsi liikkeitä, niin shetlantilainen tarvitsee myös apua hirmuisen paljon enemmän ja tuo jatkuva käsillä huitominen kertoo varmaan jo ihan tarpeeksi. Olin kuitenkin sen suhteen tyytyväinen, että tällä kertaa paketti pysyi paremmin kasassa, kuin aiemmissa avoimen luokan kisoissa, joten suunta on ylöspäin. Onneksi saatiin jo elokuulle esiintymiskeikka, jossa otetaan tavoitteeksi nimenomaan kisaomaisen tilanteen treenaus pienillä avuilla ja saada shetlantilaisesta samaa osaamista irti, kuin treeneissäkin.

Yksi työvoitto on kuitenkin se, ettei Wintu haukkunut kertaakaan koko ohjelman aikana! Tätä ollaan treenattu niin kauan kuin jaksan muistaa ja nyt saatiin ensimmäistä kertaa kisasuoritus hiljaisena. Joskus olen jättänyt ohjelman ulkopuolelle tiettyjä liikkeitä, jotka kiihdyttävät Wintua liikaa, mutta nyt ei tarvinnut. Tämä tuntui joskus vain kaukaiselta haaveelta ja oli todella palkitsevaa päästä kokemaan tämä valehtelematta muutaman vuoden treenauksen tulos.

Näissä kisoissa pisteet kerrottiin vasta palkintojenjaon yhteydessä, joten freestylen tuloksia sai jännittää aivan päivän loppuun saakka. Valmistauduin lähtemään kotiin pelkkien treenilistojen kanssa, eikä se oikeastaan edes harmittanut, sillä kisoihin valmistautumiseni oli hävyttömän huonoa ja Cloudyn suoritukseen olin joka tapauksessa tyytyväinen, tuloksesta rippumatta.

Freestylen alokasluokassa oli 12 koiraa ja kisakirjoja lähdettiin jakamaan häntäpäästä ja oli yllättävää, ettei Cloudy ollutkaan siellä. Loppuviimein eurasier oli viides 162,33 pisteellä ja lisäksi myös kunniamaininta! Ohjaaja oli vähän puulla päähän lyöty, mutta onnellinen.

Wintu oli ainoa osallistuja freestylen avoimessa luokassa, joten shetlantilainen oli automaattinen luokkavoittaja, mutta oli aika järkytys, kun mukana tuli myös violetti ruusuke.  Silloin tuntui jo aika epätodelliselta enkä oikein tiennyt, miten päin olla. Wintun kisauran parhaimmat pisteet, eli 167 pojoa ja menolippu voittajaluokkaan.

Kisapäivän saldona siis kolme kunniamainintaa ja kaksi luokkavoittoa. Tällainen tulosrivi tuntui hullulta kaiken sen huonon valmistautumisen jälkeen, mutta toisaalta aivan äärettömän palkitsevalta. Cloudyn kanssa on yritetty tanssikisoissa onnistumista 2,5 vuoden ajan tuloksetta ja Windynkin mahdollisuudet nousta voittajaluokkaan alkoivat jossain vaiheessa tuntua melko epätoivoisilta. Ja nyt kaikki tuli kerralla. Nuo kolme on niin kovin erilaisia ohjattavia, mutta yhdessä ne on maailman parhaat tanssipartnerit- ja kisakaverit.

Cloudyn tanssikuvat (C) Pia Lahtinen, kiitos! Samaten kiitos meidän ohjelmien kuvaajalle. Cloudyn ohjelman ajaksi unohdin tyrkätä puhelimen jollekin, mutta onneksi meidän entinen kouluttaja otti Cloudyn videolle. Meidän seuran edustuksella meni muutenkin hyvin, kuudesta koirasta neljälle kunniamaininta, kaksi luokkavoittoa ja yksi 3.sija. Oikein hieno päivä siis kaikin puolin ja ainakin itselläni päivä lukeutuu niiden unohtumattomien kisareissujen puolelle.

6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos! :-)Nää taitaa kyllä osittain mennä siihen "jos ei taidolla niin tuurilla"-luokkaan :D

      Poista
  2. Onnea taitaville! Mieletön suoritus :) kivalta näytti videolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ens kerralla vois muistaa ottaa kameran mukaan, niin sais parempia videoitakin. :-)

      Poista
  3. Orjaksiko olet joutunut jos työpäivä kestää 17 tuntia? :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei nyt sentään, kahdessa eri paikassa olin joten oli tuossa välissä vähän vapaatakin. :D

      Poista