lauantai 30. toukokuuta 2015

Vielä neljäs

Tänään korkattiin Cloudyn kanssa kisaura vielä agilityn osalta, joten eurasier on nyt kisannut virallisesti neljässä eri lajissa (suomen ekana eurasierina tämäkin, haha) mutta enempää lajeja Cloudylle ei taida tulla, sillä näissä on meille jo riittävästi tekemistä!

Olen ollut koko viikon enemmän tai vähemmän kipeänä, mutta lähdettiin siitä huolimatta kisaamaan, kun kahden vuoden kisatauon jälkeen teki jo mieli päästä radalle ja keli oli hieno. Ei kuitenkaan ollut liian kuuma ja Cloudylla on takana muutaman viikon aksatauko, joten olin toiveikas sen suhteen, että eurasier jaksaisi ainakin ensimmäisen radan, todennäköisesti toisenkin. Kisailtiin tosiaan Laukaassa A-aksarata ja B-hyppäri ja tuomarina toimi Vesa Sivonen, joka oli täysin uusi tuttavuus. Kisakirja varmennettiin ilman mittausta, sillä oli täysin selvää, että tuo 53cm korkea punaharmaa on maksi.

Olin päättänyt etukäteen, että vien kepit kädellä ohjaten, vaikka se viekin aikaa ja näyttää tyhmältä. Cloudy on tehnyt treeneissä hienoja keppejä vain parilla ohjurilla, mutta haluan niistä vielä varmemmat, ennen kuin lähetän koiran suorittamaan keppejä täysin itse.

Sivosen radat osoittautuivat yllättävän haasteellisiksi ja molemmilla radoilla maksien rimat olivat kuudessakympissä. Mitä nyt olen parin vuoden aikana kisaduuneja tehnyt ja siinä samalla ykkösten ratoja katsellut, niin jokaista rataa katsoessa on tullut sellainen fiilis, että Cloudy voisi tehdä tuon puhtaasti, mutta tänään sellainen tunne oli kaukana. Yleensä ykkösten radat ovat helpompia ja niissä on vähemmän kikkailua, joten täytyy toivoa, että päästäisiin seuraavissa kisoissa vähän suoraviivaisemmilla rataprofiileilla.




A-radan tulosta en muistanut laittaa videoon, mutta ihanneaika oli 57s ja Cloudy teki radan ajalla 49.99s (-1,01s) sisältäen 15 virhepistettä. Cloudy roiskaisi muurin ja tämän jälkeen säädettiin vähän muutakin. 

Tuomari oli kieltojen suhteen varmaan lepsuin näkemäni ja jos oikein ymmärsin, niin me ei saatu kieltoa pituutta edeltävältä hypyltä. Muut virheet tulivatkin siitä, kun Cloudy tepasteli pituuden päällä ja puomin ylösmenokontakti jäi ottamatta. Muurin roiskahtamista osasin odottaakin, sillä muuria ei olla treenattu niiden huhtikuun möllikisojen jälkeen, joissa tuo koira töpeksi muurin molemmilla radoilla. Hypyn kieltäminen ei ollut mikään yllätys, sillä huono ohjaus ja hutilointi ei ole mulle mitenkään tavatonta, mutta pituus ja puomi yllättivät vähän negatiivisesti, sillä Cloudy ei ikinä aikaisemmin ole tehnyt tuollaisia virheitä. Olin kuitenkin tyytyväinen Cloudyn vauhtiin sekä siihen, että saatiin monet meille vaikeat kohdat suoritettua, joten jäähdyttelylenkille lähdettiin hyvissä fiiliksissä.

Kun menin hyppärin rataantutustumiseen ja tuomari ilmoitti ihanneajan olevan 40s, tajusin, että me ei selvittäisi tästä radasta ilman yliaikaa. Rata oli loppujen lopuksi melko kiva ja monien rata kaatui pituutta edeltäville hypyille (numerot 8-10) mutta onneksi hitaammanpuoleisen koiran kanssa jopa minä ehdin sinne ohjaamaan. Virhe tuli kepeiltä, koska mokasin itse, mutta muuten radasta jäi hyvä mieli, sillä muuri pysyi paikoillaan, yhtäkään rimaa ei tullut alas (vaikka Cloudy on treenannut kuuskymppisillä pari hassua kertaa!) ja kaiken lisäksi vauhtia riitti vielä tällekin radalle.

Seuraavia kisoja en ole vielä katsellut, mutta olisi kivaa mennä kesällä juoksemaan muutama rata. Meillä sunnuntaiharrastelijoilla ei ole mihinkään kiire ja toisaalta haluaisin Cloudyn olevan ikuisesti ykkösluokkalainen. Agility on lajina mennyt nykyään siihen suuntaan, että meidän kisaura taitaa töksähtää viimeistään kakkosluokkaan, joten olisi hauskaa kisata aina ykkösissä, niin olisi jotain jännitettävääkin. Tuo koira voisi sitten ennen eläköitymistään saada sen luokkanousun! 

Huomenna suunnataan Mänttä-Vilppulan näyttelyyn, jonne mukaan lähtevät Daya sekä Dura ja itse menen ensimmäistä kertaa pyörittämään kehää yksin, jaiks!

2 kommenttia:

  1. Ihan hyvät radathan noi musta oli! :) Oot valitellut ettei Cloudy liiku, niin musta se liikkui kyllä hyvin ja hyppäsi kyllä kaikki hypyt. Etenkin tokaradalla se lähti lähdöstä kun turusen pyssyn suusta :D Toki ilma oli kuuma sekä rimat aika epäreilusti 60cm kohdalla 1-luokassa ... eikä olleet kovin helpot radat. Lisäksi toi ihanneaika oli aika tiukan kuulonen, mutta noh näitä ratoja on aina välillä itse kullakin. Musta ohjaat tosi nätisti ja rytmität hyvin, vaikka se ei oo aina hitaan koiran kohdalla helppoa :) Itekkin just lähen ryysäilemään ja oon liian edellä... on hankalaa välillä radoilla just rytmittää!

    Mulla on nyt sama fiilis aksan suhteen, eli haluaisin olla "ikuisesti kakkosissa". Tai että ei oo ainekaan mikään kiire kolmosluokkaan Pongon kanssa. Se kun ei rakenteensa puolesta oo kaikista sopivin agilitykoira, eli raskas ja ei käänny nopeasti, mutta se ei sit taas pudottele rimoja. ;-) Mutta meille kanssa agility on aikalailla hauska harrastus ilman kovia tulospaineita.

    Jos satut innostumaan aksan kisaamisesta niin meidän porukka lähtee 8.6 Mikkeliin kisoihin (1lk) ja ite varmaan lähen seuraksi ja kuvailemaan. :) Sieltä sais ainakin sit radan videolle koska Anna meinaa lähteä Pongon siskon kanssa varmasti.

    VastaaPoista
  2. Voi kiitos! :) Mullakin on kyllä yleensä ongelmana se, että olen liian edellä, joten se on tosi tuttua! :D Nyt koirassa oli todella hyvin vauhtia, joka johtui todennäköisesti muutaman viikon tauosta sekä paremmasta pohjasta. Lisäksi varmistelin tuolla radalla ehkä turhankin paljon, treeneissä luotan aina siihen että kyllä se sieltä tulee ja otan etumatkaa ehkä turhankin paljon siinä samalla. :"D

    Kattelinkin noita Mikkelin kisoja ja ärsyttävää, etten niihin pystynyt ilmoittamaan. :C Useampi rata siedettävän ajomatkan päässä ja vieläpä illalla olis ollut tosi jees, mitä nyt kisakalenteria kesän osalta katselin, niin suurin osa kisoista jossain kaukana ja viikonloppuisin jolloin on takuuvarmasti tökerö helle!

    VastaaPoista