lauantai 28. joulukuuta 2013

"Eiks se ole kuitenkin ihan hyvä saldo yhdelle vuodelle?"

Saijan sanoja lainatakseni, katsausta meidän vuoteen 2013.

Alkuvuosi oli takkuilevaa. Kisat tai kokeet eivät ottaneet sujuakseen Windyn luustokuvien johdosta sanottiin heipat meidän parhaalle harrastukselle, Dacuun ei hoitaminen purenut ja takapään pompotteluun ei selvinnyt syytä.
Mutta ennen kaikkea, me jouduttiin hyvästelemään pitkäaikainen laumanjäsen ja Dacun emä, Digi. Alkuvuosi oli suurilta osin Digin sairastelua, leikkauksia toistensa perään sekä lukuisia käyntejä klinikoilla. Tämä kaikki sai kuitenkin päätöksen ja viimeistään siinä vaiheessa tuli mietittyä, että hienosti voi elämä potkia päähän.



Kesää kohden kaikki alkoi sujua, koiranomistajan hyvä omatunto oli se, kun koirien ei tarvinnut lenkkeillä hihnassa ja ne pääsivät joka päivä uimaan. Kuumina päivinä mentiin järvelle autolla, uitiin siellä ja palattiin autokyydillä takaisin. Kesällä tehtiin monta kivaa reissua näyttelyiden tai kisojen perässä ja me saatiin vuoden ensimmäiset kunnon tulokset aikaiseksi. Tuntui oudolta, että lauma koostui vain kolmesta koirasta, niin ei ollut koskaan. Voin kuitenkin vain todeta, että laatu korvaa määrän.

Alkuvuodesta minulle tarjottiin ohjattavaksi sekarotuista urosta ja otin tarjouksen vastaan. Tuntuu uskomattomalta, että pian ollaan aksattu Ransun kanssa kokonainen vuosi. Lähtökohtana oli, että Ransu osasi muutaman esteen sarjoja, joskin epävarmasti. Lähdöissä se ei pysynyt ja kontakteja sille ei oltu opetettu. Noin kerran viikossa-treenitahdilla tulos on nyt se, että kyetään menemään ratoja, kontaktit sujuvat melko hyvin ilman namikuppia ja mikä parasta, lähtotilanteissa ei ole mitää ongelmaa. Ransu on mahtava koira muutenkin, sille oli ensimmäisestä kerrasta lähtien ok, että olen sen ohjaaja, eikä se kysellyt mitään. Tuollainen pippuriluontoinen koira onkin ollut mahtava Cloudyn, vähemmän pippuriluonteisen aksaajan rinnalla. Ransulla on myös superkiva omistaja, joka jaksaa tuoda sitä treenaamaan kanssani ties minne. Päästiin kerran käymään möllikisoissakin harjoittelemassa kisatilannetta ja ensi vuonna saan aksata Ransun kanssa jälleen.

Tällä uintitaidolla Cloudy pääsi Eurasier-uutisten 2/13 kansikuvatytöksi!

Kurkistetaan viime vuonna asettamiani tavoitteita tälle vuodelle. mitä ollaan tehty tai jätetty tekemättä?


Windy
- Agilityssä nousu 3.luokkaan + tuloksia sieltä. (Hyllyjä tai nollia, aivan sama, kunhan saadaan kisakokemusta.)
- Uudelleen koiratanssikisoihin + ehkä nousu avoimeen?
- Tokokisoihin loppuvuodesta.
- Mätsäreitä
- Kaverien handlattavana
- LAIHDUTUSKUURI
- Muutamia uusia temppuja/liikkeitä.
- Opetellaan itsekin jonkinlaista kehäesiintymistä?
- Terveystarkit
- Muutamia aksan epäkohtia, mm. kepit kuntoon ja tiet pienemmiksi

Vinski oli lauman ahkerin uimari, etsi tunnollisesti kaikki kepit ja murisi tyytyväisenä keppiensä kanssa

Ei me sitten jaksettukaan noita näyttelyjuttuja pahemmin harjoitella, muutamassa mätsärissä käytiin kyllä pyörähtämässä ja hakemassa pari kivaa nauhanpätkää. Aksajutut jäivät kokonaan kuvioista pois, joten siihen liittyvät tavoitteet yliviivattu ymmärrettävästi. Mutta Vinskistä tuli mitä parhain tokotti! Koulari tarttui mukaan jo alkusyksystä ja itse menin yli vuoden tauon jälkeen hakemaan sen kanssa avosta läheltä piti-ykkösen. Wintu osoitti koiratanssin puolella pätevyyttä HTM:ssä ja freestylestä haettiin vihdoin se menolippu avoimeen. Painoakin tippunut alas tähän mennessä 1,3kg. Terveystarkit eivät olleet toivotunmukaiset, mutta pieni shetlantilainen on kuitenkin sen suhteen terve, ettei ykkösen kyynärä haittaa sen elämää mitenkään. Tehtiin kuitenkin seuruun suhteen läpimurto, kolme vuotta ollaan tehty sen eteen töitä veren, hien ja kyynelien kera, joten oli erittäin palkitsevaa saada ysi avoluokan seuruupätkästä!


Cloudy
- Tokokisoihin -> TK1?
- Noudon opettelua
- Pari näyttelyä -> FIN MVA?
- Ulkomaille, Tallinna Winner?
- Aksan treenailua + möllejä
- Terveystarkit
- Pentusuunnitelmia? (Riippuu täysin siitä, onko koira terve.)
- Tutuille handlattavaksi.
- Koiratanssin alkeiskurssille.
- Jäljen kokeilua?- Uusien liikkeiden & temppujen opetteulua, ehkä omaa koiratanssikoreografiaa?


Valorinteen tokokoe (C) Tiina H
Wuhuu, mehän tehtiin kaikki paitsi jälki! (Tai noh, onhan siihenkin vielä muutama päivä aikaa lumettomassa metsässä..) Koira oli syksyn juoksujen koittaessa (jo ennestään) sen verran hoikassa kunnossa, ettei astuttaminen tuntunut miellyttävältä ajatukselta silloisena ajankohtana, joten ensi vuodelle meneepi. Muutenkin oltiin päästy niin hyvään kisarutiiniin, ettei tehnyt ihan heti mieli sitäkään katkaista, jos rehellisiä ollaan. Noutoa ollaan kyllä opeteltu, mutta ollaan aika tavalla lähtötilanteessa sen kanssa. ikuisuusongelma. Cloudy oli kuitenkin pätevä tokotti, kymmenes koe oli koularin arvoinen ja päästiin SM-joukkueeseenkin mukaan. Terveystarkit olivat luuston osalta täysin priimaa, silmissä näkyi muutamia ylimääräisiä ripsiä, jotka eivät ole vaivanneet koiraa mitenkään ikinä. Koiratanssin alkeiskurssilla käytiin, opeteltiin muutamia uusia liikkeitä sekä pari positiota. Näyttelyreissut on reissuista parhaimpia, Tallinan, Oulun ja Helsingin matkat ovat tuoreessa muistissa vieläkin. Cloudysta tuli valioluokkalainen ja tämän vuoden saldo on kolme titteliä (TLNW-13, EE MVA & FI MVA) joten ei hullummin. Cloudy kävi ensimmäistä kertaa JH-lainassa Aadalla Oulussa, joten sekin tavoite taavutettiin nippa nappa. Muutamat aksamöllit käytiin ja lopetettiin vuosi tekemällä treeneissä 17 esteen rata aikaan 29s risoineen, joten se on vain kisatuloksia vaille agilityvalio...!

Dacu
-
- Tokoilua

- Koiratanssia, oma koreografia -> ehkä kisoihin?
- Normaalipainoon pääseminen
- Uusien liikkeiden ja temppujen opettelua



Dacu harmittaa kovasti, kropan ongelmat ovat olleet esteenä oikeastaan kaikelle. Oikein mitään ei olla viitsitty tehdä, mainitaan, että Dacu oppi kiertämään osoittamani esineen sekä laittamaan pään lattiaa vasten. Wou, siinä meidän uudet temput. Ollaan käyty hierojalla, fyssarilla, osteopatiassa sekä kranio-sakraaliterapiassa, kaikista saatiin eri diagnoosit siihen, että missä on vika. Hoitoa kuitenkin jatketaan, päästään osteopatiaan taas 10.1. Ensi vuonna olisi ihanaa nähdä Dacun laukkaavan normaalisti, siihen tähdätään! 

1 kommentti:

  1. Sait haasteen :-) Se on tuo jälkimmäinen!

    http://lifeinkatjaspointofview.blogspot.fi/2013/12/haasteita.html

    VastaaPoista